Ero sivun ”Ympyräkaivanto” versioiden välillä

4 merkkiä poistettu ,  10 vuotta sitten
p
Kaivantoja on löydetty ilmakuvista Euroopasta noin 150, mutta vain kahtakymmentä on tutkittu kaivauksin.
 
Joidenkin ympyräkaivantojen ulkopuollelaulkopuolella on taloja, ja joissain tapauksissa sisäpuolella.
 
Ympyräkaivantojen (saksaksi ''Kreisgrabenanlagen'') rakentajien uskotaan muuttaneen alueelle [[Unkari]]sta ja [[Serbia]]sta joskus 6000–5000 eaa. alkaen.
-->
 
Noin 5000 eaa. varsinainen [[nauhakeraaminen kulttuuri]] romahti (luultavasti sotaisesti ainakin joillain paikoilla, ja alettiin rakentaa ympyräkaivantoja , ja toisessa vaiheessa liittyen ja [[Stichbandkeramik]]-kulttuuriin ja Tšekin varhaiseen [[Lengyelin kulttuuri]]in [[Määri]]n [[kellopikarikulttuuri]]in liittyi pienehköjä ympyräkaivantoja hautojen ympärillä.
ja [[Stichbandkeramik]]-kulttuuriin ja
Tšekin varhaiseen [[Lengyelin kulttuuri]]in
[[Määri]]n [[kellopikarikulttuuri]]in liittyi pienehköjä ympyräkaivantoja hautojen ympärillä.
 
<!--
http://www.hardav.co.uk/MA%20-%20HTML/chapter%203.htm
-->
Nämä ympyräkaivannot liittyivät nauhakeraamiseen kulttuuriin. Niitä tehneet ihmiset tekivät työkaluja luusta ja puusta ja osasivat valmistaa saviastioita. He asuivat suurissa pitkissä taloissa, joissa asui monia perheitä. ElatusElanto henkittiin maanviljelylllä ja karjanhoidolla, johon kuului nautoja, vuohia, sikoja ja lampaita. Ympyräkaivantoja luultavasti pidettiin jonkinlaisina temppeleinä ja uhripaikkoina.
Nämä ympyräkaivannot liittyivät nauhakeraamiseen kulttuuriin.
Niitä tehneet ihmiset tekivät työkaluja luusta ja puusta ja osasivat valmistaa saviastioita. He asuivat suurissa pitkissä taloissa, joissa asui monia perheitä. Elatus henkittiin maanviljelylllä ja karjanhoidolla, johon kuului nautoja, vuohia, sikoja ja lampaita.
Ympyräkaivantoja luultavasti pidettiin jonkinlaisina temppeleinä ja uhripaikkoina.
 
Kaivantojen läpimitta oli tyypillisesti 20–130 metriä. [[Leipzig]]istä on löydetty suuri ympyräkaivanto, samoin sen lähistöltä [[Aythra]]sta. Esimerkki monista samankeskisistä kaivannoista [[Goseckin ympyrä]] [[Saksi-Anhalt]]issa Berliinin lähellä noin vuodelta 4900 eaa. Siinä on 3 samankeskistä ympyrää ja 3 ulostulotietä, jotka vievät lounaaseen, kaakkoon ja pohjoiseen.
Teiden asettelun väitetään liittyvän Auringon vuosikiertoon. Ympyrät koostuvat kaivannosta ja paaluaidasta.
Ympyrät koostuvat kaivannosta ja paaluaidasta.
Keskustassa oleva<!-- tarkista missä kumpu on--> kumpu liittyy monumenttiin.
 
Goseckin ympyrän tuotti nauhakeraaminen Stichbandkeramik-kulttuuri. Maatalous saapui alueelle jo 500 vuotta ennen ympyrän rakentamista.
Maatalous saapui alueelle jo 500 vuotta ennen ympyrän rakentamista.
 
Saman tyyppisiäSamantyyppisiä monumentteja rakennettiin uudestaan pronssikaudella noin 1500 eaa.
 
<!--
25 689

muokkausta