Ero sivun ”Neoliittinen Balkan” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 27:
Noin 6600-6300 eaa. viljeltiin maata eteläisen Kreikan itäosissa mm. [[Sesklon kulttuuri|Sesklossa]] (ja Argissassa) Kreikassa. Täältä maanviljely alkoi pian levitä Serbiaan ja myös Kreikan länsirannikolle, jonne syntyi leimakeraaminen kulttuuri. Näin ollen Euroopan maanviljely näyttää saaneen alkunsa itäisen Kreikan Sesklon kulttuurista.
Varhaisia balkanin neoliittisia piirteitä: naispatsaat, marmorikaulanauhatt, maalattu karamiikka, kiviset ja savitse korvatuöpat, taitetut hautaukset talojen alle,
Suurin osa Kreikan neoliittisista paikoista ilmastyi vatsa vuoden 6500 eaa jälkeen keramiikan kanssa<ref>fifa, sivu 72</ref>. Kreikasta on löydetty 12 mesoliittista, mutta jopa 250-300 mesoliittista paikkaa, mikä saattaa kertioa huomatatvasta väestönkasvusta<ref>fifa, sivu 73</ref>.
Rivi 36:
<ref>http://context-database.uni-koeln.de</ref>
Bosborin salmaan ilmestyneet varhaisimmat Ilipinarin yksihuoneiset talot 6200-5500 eaa oli tehty mutamöykyistä<!--slabs-->. Tämän jälkeen sinne tuli
Kreikkaan syntyneet varhaiset neoliittiset asutukset olivat Thessalian tulvatasangolla pieniä ja niitä oli melko tiheässä. Kylien väli oli 2,7 km, ja niiden ala 2,5 ha<ref>fifa, sivu 72</ref>. Balkanin maanviljelykulttuuri pohjautui maanviljelyyn ja kotieläimiin, metsästyksen merkitys oli vähäinen, kivityökalut eivät muistuttaneet alueen aiempia mesoliittisia. Kreikan
▲Bosborin salmaan ilmestyneet varhaisimmat Ilipinarin yksihuoneiset talot 6200-5500 eaa oli tehty mutamöykyistä<!--slabs-->. Tämän jälkeen sinne tuli mutatiiliisä monihuoneisia two-storied taloja, jollaisia oli Keski-Anatoliassa. Kotieläiminä pidettiin nautoja, sikoja, vuohia ja lampaita. Kulttuuria luonnetivat miehiä ja naisia esittävät pienet saviveistokset, ja niinpä kulttuuri muistutti Hacilarin varhaista neoliittista<ref>fifa, sivu 71</ref>. Lännempänä Traakiassa keraamine neoliittine ilmestyi Hoca Cesmeen 6400 eaa. Siihen liittyi kivivalliset pyöreät talot, puolustusmuurit , maalattu ja yksivärine keramiikka sekä laajateräperinne, kulttuuri muistuttaa Keksi-Turkin kulttuuria, ja ehkä myös Bulgarian Karanovi I:tä<ref>ffa, sivu 72</ref>.
▲Balkanin maanviljelykulttuuri pohjautui maanviljelyyn ja kotieläimiin, metsästyksen merkitys oli vähäinen, kivityökalut eivät muistuttaneet alueen aiempia mesoliittisia. Kreikan varhaisneoliittine perinne oli sama koko Kreikassa, ja muistutti Traakian Hoca Cesmeä, Proto-Seskloa, Starcevoa ja Karnovoa n 6100 eaa. Alueellisia piirteitä ilmestyi vatsa noin 5300 eaa<ref>fifa, sivu 73</ref>.
== Balkanin neoliittinen kulttuurikehitys ==
| |||