Ero sivun ”Vuohijärvi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
AB (keskustelu | muokkaukset) p siirretty kuva infoboxiin |
|||
Rivi 44:
[[sv:Vuohijärvi]]
Vuohijärvi on Kymijoen vesistön Mäntyharjun reittiin kuuluva järvi Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnissa, Kouvolan ja Mäntyharjun kuntien alueella. Vuohijärven pinta-ala on 86 km² ja se on Suomen järvistä 52. suurin [1]. Järven pituus noin 21 km ja suurin leveys noin 8 km. Syvin kohta on 75 metriä, joka sijaitsee Lautaniemestä kaakkoon noin Selkäluodon tasalla.
Mäntyharjun reitin yläosan vedet laskevat Vuohijärven koilliskulmaan Voikosken kautta. Idässä Vuohijärveen liittyy kapean Hillosensalmen välityksellä samassa tasossa oleva Repoveden, Tihvetjärven ja Luujärven muodostama vesistö. Luoteesta Vuohijärveen laskee Nurmaanjärvi. Vuohijärvi laskee lounaiskulmastaan Siikakosken, useiden pienten järvien, Verlankosken ja Lintukymin kautta Kymijoen Pyhäjärveen. Vuohijärven suurimmat saaret ovat Kouvolaan (entiseen Valkealaan) kuuluvat Kinansaari koillisessa Voikosken eteläpuolella ja (entiseen Jaalan kuulunut) Hevossaari järven luoteiskulmassa. Saaria on 86, mutta suuri osa järvestä on avaraa selkävettä.
Vuohijärven länsiranta kuuluu (entiseen Jaalaan) nykyisin Kouvolaan ja siellä merkittävin asutus on Paljakan kylä järven luoteisimmassa lahdenpohjukassa. Pohjoisessa Mäntyharjun alueella vanhoja kyliä ovat Nurmaa (nykyisin Vuohijärvestä erilleen kuroutuneen Nurmaanjärven rannalla) ja Leppäniemi. Voikosken rannoilla, osittain Mäntyharjun, osittain (entisen Valkealan) nykyisen Kouvolan puolella on Voikosken pieni tehdaskylä. Kinansaari on vanha kylä. Järven eteläpäässä on Vuohijärven pieni teollisuustaajama.
Vuohijärvellä on pitkät perinteet puunuitossa muun muassa Mäntyharjun reitillä. Vuosisadan alussa järvellä liikennöivät höyryalukset Tapio I ja Tapio II. Vuonna 1928 valmistui Vuohijärvelle höyryhinaaja s/s Vuohijärvi ja vuonna 1938 varppaaja s/s Voikoski, joka oli Vuohijärven viimeinen höyryalus toimien vuoteen 1966 asti. Lisäksi järvellä on liikennöinyt muun muassa tervahöyry s/s Tapio vuosina 1944-1949 [2].
Vuohijärven ympärillä on toiminut useampi saha muun muassa Siikakoskella (perustettu 1826) ja Voikoskella (perustettu 1775).
Nykyisin Vuohijärvellä toimii Kalson vaneritehdas. Siikakoskessa (rakennettu alunperin 1917) ja Voikoskessa (rakennettu 1916) toimivat voimalaitokset. Voikoskella toimii samassa yhteydessä Woikoski Oy:n kaasutehdas.
Vuohijärven ympäriltä löytyvät palvelut ovat pääosin Vuohijärven kylässä, jossa toimivat asiamiesposti, baari, kauppa ja Vuohijärven kirkko. Hillosensalmella toimivat vanhassa asemarakennuksessa kesäkahvila ja Orilammen lomakeskus.
Kalastuslupia myydään muun muassa Orilammen majalla
Vuohijärven rannoilla on runsaasti kesäasutusta.
[muokkaa] Lähteet
1. ↑ Valtion ympäristöhallinto: Suomen järvet yli 40 neliökilometriä Viitattu 16.7.2007.
2. Pakknen, Esko; Hinaajahöyrylaiva Lauri sekä eräita havaintoja VR_Vapon halkojen proomukuljetuksista lähinnä Saimaalla. Lahti 1987. s.186
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuohij%C3%A4rvi
| |||