Ero sivun ”Tyynenmeren sota” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
alkukappaleen muotoilua selkeämmäksi
Rivi 19:
}}
 
'''Tyynenmeren sota''' ({{k-es|Guerra del Pacífico}}) myöseli '''salpietarisota''') käytiin 1879–1884vuosina [[1879]]–[[1884]] [[Chile]]n ja [[Bolivia]]n ja [[Peru]]n kanssa muodostaman liittokunnan välillä. Sodan tuloksena Chile sai haltuunsa mineraaleista rikkaat alueet, Perun [[Tarapacá]]n ja Bolivian rannikon (nykyisin [[II Región de Antofagasta]]), mikä jätti Bolivian sisämaavaltioksi.
 
==Taustaa==
Sodan lähtölaukauksena oli Chilen ja Bolivian kiista 23. ja 26. leveyspiirin välisestä [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] rannikosta. Alueella oli runsaita mineraalivaroja, joita chileläiset yritykset hyödynsivät. Kuivassa ilmastossa maahan oli kertynyt hyvälaatuista [[guano]]a ja [[salpietari]]a. 1840-luvulla keksittiin niiden käyttö lannoitteena ja Bolivia, Chile ja Peru huomasivat äkkiä omistavansa valtavat raaka-ainevarat. Pian myös suurvallat puuttuivat peliin. Yhdysvallat sääti vuonna 1856 lain, jonka mukaan sen kansalaiset saivat ottaa haltuunsa guanoa sisältävät saaret. Espanja puolestaan miehitti lyhytaikaisesti Perun [[Chinchasaaret]] Perua ja Chileä vastaan käymässään sodassa. Brittiläiset yhtiöt investoivat alueella, mutta Peru kansallisti guanon kaivuun 1870-luvulla.
 
Bolivialla ja Perulla oli erimielisyyksiä kenelle alun perin [[Perun varakuningaskunta]]an, sitten [[La Platan varakuningaskunta]]an ja lopulta Boliviaan kuulunut [[Charcas]]in alue kuului. [[Simón Bolívar]]in perustaessa Bolivian, hän vaati pääsyä merelle, mutta rannikkokaistaletta kehittivät enimmäkseen chileläiset ja brittiläiset yhtiöt Chilen kehittyneemmän ja vakaamman talouden huovissa.