Ero sivun ”Kimmo Pietiläinen” versioiden välillä

Pietiläisen mukaan 1970-luvun jälkipuoliskolla suomenkieliseen luonnontieteelliseen ja teknisen alan tietokirjallisuuteen syntyi suuri aukko. Yleistajuisten suomenkielisten tietokirjojen tekeminen, tuottaminen ja kääntäminen oli kustantamoihin tulleiden talousihmisten silmissä taloudellisesti kannattamatonta. ”Suomalaisen kulttuurin ylläpitäminen ei kannattanut!”, hän puuskahtaa haastattelussa.<ref name="Turun sanomatSanomat"/>

{{Sitaatti|Suomen kirjakieli alkoi syntyä siitä, että yliopiston professorit ja muut oppineet ihmiset ryhtyivät 1830- ja 1840-luvuilla kääntämään kansalle puutarhaoppaita, kodinhoito- ja terveyskirjoja. Muun muassa Elias Lönnrot keksi silloin valtavasti sanoja. Solukin on hänen perujaan. Tilanne on nyt paljolti samanlainen. On tärkeätä, että ihmiset voisivat itse omalla äidinkielellään perehtyä myös uusimpiin luonnontieteellisiin ajatuksiin ja tutkimustuloksiin.|<ref name="Turun sanomatSanomat"/> }}

Pietiläisen mukaan tiedekirjallisuus edustaa länsimaisen ajattelun suurimpia saavutuksia.<ref name="Turun sanomat"/> Tästä huolimatta Pietiläisen mukaan ”kaikki valtion kirjallisuuden tukitoimet on suunnattu niin, että ne estävät uudenlaisen ajattelun syntymisen ja omaehtoisen ajattelun kehittymisen”.<ref name="Helsingin sanomatSanomat">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Tietokirjojen+k%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4minen+suomeksi+yh%C3%A4+vaikeampaa/1135229085265 | Nimeke=Tietokirjojen kääntäminen suomeksi yhä vaikeampaa | Tekijä=Räikkä, Jyrki | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=30.7.2007 | Viitattu=6.2.2009}}</ref> Pietiläisen mielestä suuret kustantajat eivät hoida sivistystehtäväänsä. Ne keskittyvät hänen mielestään tuottamaan vähällä vaivalla kaavamaista tuotantoa sen sijaan että seuraisivat ulkomaista keskustelua ja kehittäisivät suomalaista ajattelua.

{{Sitaatti|Isojen kustantamojen tietokirjat ovat samalla tasolla kuin [[Ilkka Remes|Ilkka Remeksen]] kirjat kaunokirjallisuudessa: Dawkinsin ja keittokirjan välinen ero on yhtä suuri kuin Remeksen ja [[Fjodor Dostojevski|Dostojevskin]].|<ref name="Helsingin sanomatSanomat"/> }}