Ero sivun ”Tarvas” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Sana ''tarvas'' on lainaa [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisista]] [[balttilaiset kielet|balttilaiskielistä]]. Esimerkiksi [[liettuan kieli|liettuaksi]] ''taūras'' merkitsee [[alkuhärkä]]ä, joita eli Euroopassa 1600-luvulle asti. Sana on sukua myös härkää ja sonnia tarkoittaville [[latina]]n sanalle ''taurus'' ja [[muinaiskreikka|kreikan]] sanalle ''taũros''. Suomen kielessä tarvas on voinut alun perin tarkoittaa jotain nautaeläintä, mutta sen merkitys on myöhemmin voinut hajota. [[Viron kieli|Virossa]] tarvas on joskus merkinnyt [[saksanhirvi|saksanhirveä]].
Nykyinen sana ''teuras'' (ks. [[teurastus]]) on samaa kantaa kuin tarvas, ja tarkoittanut alun perin [[sonni]]a. Nuoret sonnit nimittäin usein teurastettiin siinä, missä lehmät jätettiin tuottamaan maitoa ja vasikoita. Myös sana ''torvi'' (jonka alkuperäinen merkitys on sarvi) on samaa kantaa.
Renwallin sanakirjassa ja Castrénin Kalevalan käännöksessä ruotsiksi (1800-luvulla) "tarvas" käsitettiin [[norsut|elefantiksi]].<ref>Suometar nro 41/1847, 26/1848</ref>
Rivi 29:
:<small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:3810, [[Kerimäki]], 1904)</small>
Eräissä runoissa kerrotaan, että [[Pohjola (Kalevala)|Pohjola]]ssa ovat hirvet hirtettynä ja tarvaat tapettuina. Siellä on paljon lihaa ja verta syötäväksi vaikka kuinka nälkäiselle. Samaan tapaan myös [[iso härkä|isoa härkää]] koskevissa runoissa saadaan paljon lihaa ja verta.
==Katso myös==
| |||