Ero sivun ”Lundin taistelu” versioiden välillä

126 merkkiä poistettu ,  12 vuotta sitten
p
kh
(Korjattava -malline pois)
p (kh)
'''Lundin taistelu''' käytiin [[4. joulukuuta]] [[1676]] Ruotsissa, [[Lund]]in kaupungin pohjoisen portin ulkopuolella. Taistelu oli osa [[Skoonen sota]]a.
 
==Tausta==
 
Ruotsi oli yksi kolmikymmenvuotisen sodan suurista voittajista ja sai Westfalenin rauhansopimuksessa v. 1648 Saksasta uusia läänejäalueita (Vorpommern, Wismar ja Neuenkirchen, Bremen-Verden, Wildeshousen ja muutamia pienempiä alueita).
[[Roskilde]]n (1658) ja [[Kööpenhamina]]n (1660) rauhansopimuksissa, [[Kaarle X Kustaa]]n äkillisen kuoleman jälkeen, Ruotsi lopulta sai myös Skånen läänin Tanskalta. Samalla myös Blenkinge, Halland ja Bohuslän yhdistettiin Ruotsiin.
 
Ruotsi oli nyt euroopplainen suurvalta ja yksi Westfalenin rauhan voittajista.
 
Kuningas [[Kaarle XI]] peri kruunun isältään [[Kaarle X Kustaa]]lta vain viiden vuoden ikäisenä vuonna 1660, isänsä [[Göteborg]]issa tapahtuneen odottamattoman kuoleman jälkeen.
 
ÄskettäinRuotsi solmi Ranskan kanssa muodostetussaliiton, liitossajossa Ruotsise oli lupautunut,lupautui vastineeksi suuresta vuosittaisesta Ranskan talousavusta, perustamaansijoittamaan suuren, 10000 miehen kenttäarmeijan saksalaisiinItämeren lääneihinsä,eteläpuolisille alueilleen. Sitä oli tarkoitus käytettäväksikäyttää mahdollisiamahdollisessa Keski-Euroopan aseellisia konflikteja vartensodassa. Vuonna 1675 Ruotsi oli täyttänyt lupauksensa. Armeija oli kuitenkin paljon pienempi, heikompi ja huonommin varustettu kuin mitä oli luvattu,. ja seSe oli huonommin hoidettu kuin vastaavat [[Brandenburg]]in joukot [[Fehrbellin taistelussa [[Berliinitaistelu]]n luoteispuolellassa. Taistelun välitön tulos oli enemmän taiTaistelu vähemmänpäättyi tasapeliratkaisemattomaan, mutta horjuvan ruotsalaisen komentajan johdettua sitä kuin tappiota, siitä loppujen lopuksi tuli tappio Ruotsille.
[[Tanska]]n kuningas [[Kristian V]] näki silloin mahdollisuutensa Ruotsille menetettyjen alueiden takaisinvaltaamiseksi. Vuoden 1676 kesäkuussa Tanskan joukot tekivät harhautushyökkäyksen Norjasta Bohusläniin. Kesäkuun 29 päivänä Kristian itse johti pääarmeijansa lähelle [[Helsingborg]]ia ja otti nopeasti haltuunsa suurimman osan Skånea. Vain raskaasti linnoitettu Malmön kaupunki vastusti Tanskan joukkoja. Monet asukkaista, erityisesti pohjoisPohjois-Skånen metsäsedunmetsäseudun köyhäköyhät talonpoika-asujamistotalonpojat, liittyivät Tanskan joukkoihin, ahdistellenja ahdistelivat jäljelläalueella olevia Ruotsin joukkoja.
 
Heinäkuun 24 päivänä arviolta n. 250 vaunua käsittnyt ruotsalainen vaunukaravaani ryöstettiin ja tuhottiin Loshultin väijytyksessä Skånen ja Smålandin läänien rajojen välissä. 50000 hopeakolikon sotasaalis, kuninkaan henkilökohtainen teltta ja hänen taloushopeansa menetettiin. Tämä tapahtuma oli alku välittömille sotatoimille, muttei niin korvaamaton vahinko kuin vihollisen sotapropagandassa väitettiin: menetysten kokonaismääräksi kirjattiin vain kolmen viikon avustukset Ranskasta.