Ero sivun ”Muilutus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Muilutukset: wl |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Muilutukset''' eli '''kyyditykset''' olivat vuosina [[1929]]–[[1932]] vaikuttaneen kommunisminvastaisen kansanliikkeen, [[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] kommunisteja ja vasemmistoa vastaan suunnattu painostus- ja pelottelukeino, jota käytettiin kesällä [[1930]].<ref name="JN">Niinistö, Jussi: Lapuan Liike - Kuvahistoria kansannoususta 1929-1932</ref> Sittemmin sanalla on voitu tarkoittaa mitä tahansa henkilön
Tahdonvastaisten rajalle kyyditysten idea tuli Yhdysvalloista, jossa vastustajia oli jo pitkään viety osavaltion rajalle.<ref name="laine">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vapaamielistenklubi.fi/lapuanliike.htm#137_kyyditystä_kesäkuussa_1930 | Nimeke = Lapuanliike ja IKL 1929–1944 | Julkaisija = Vapaamielisten klubi | Ajankohta = 28.11.2005 | Tekijä = Laine, Risto | Viitattu = 2.6.2008 | Julkaisupaikka = Helsinki | Selite = 137 kyyditystä kesäkuussa 1930}}</ref>
== Muilutukset ==
Muilutukset ovat tunnetuimmat vaikuttamiskeinot, joita Lapuan liike
▲Muilutukset ovat tunnetuimmat vaikuttamiskeinot, joita Lapuan liike harjoitti. Lapualaiset pitivät Kallion hallitusta saamattomana, ja Kosola halusi painostaa muilutuksilla hallitusta eroamaan ja saada uudeksi pääministeriksi kokoomuksen [[Pehr Evind Svinhufvud]]in. Kesäkuun puolessavälissä 1930 alkoivat ympäri maata laajamittaiset kommunistien muilutukset. Porvarilliset puolueet pitivät muilutuksia pakollisena pahana, jota tuli vain sietää kommunistien kitkemiseksi. Käsite "muilutus" nimettiin ahkeran kyydittäjän, lapualaisen körttitalonpojan [[Jussi Muilu]]n mukaan. Jussi ja Jaakko eli Muilun veljekset olivat aikansa ahkerimpia ja tunnetuimpia kyydittäjiä.<ref name="JN"/> [[Martti Pihkala]]n mukaan käsite "muilutus" syntyi näin:
{{Sitaatti|Kävellessäni Lapuan kirkonkylän keskusraitille siinä kesä- tai heinäkuussa 1930, huomasin meijerin kohdalla suuren mustan aivan uuden henkilöauto seisomassa kookkaan, komean körttimiehen Jussi Muilun. Pysähdyin juttelemaan, olimmehan olleet monia lakkoja yhdessä murtamassa. Kysäisin, että ajatteko tätä autoa? Ajanhan minä. Kenen auto tämä on? Onhan vaan. Vain niin, olette tainneet tällä kyyditä? Kuinkahan lie? Taidatte olla oikein aikamoinen kyyditsijä, oikein aikamoinen muiluttaja...<ref name="JN"/>}}
Tunnetut kommunistit etsittiin, vietiin mustaan umpikoppiseen autoon, yleensä [[Ford]]iin, jota kutsuttiin "lissuksi" tai "muilutuspakuksi", ja kyyditettiin. Matkalla muiluttajat monesti lauloivat isänmaallisia lauluja, kuten eteläpohjalaisten suojeluskuntalaisten kunniamarssia "[[Vilppulan urhojen muistolle]]" ja uhkailivat muilutettavaa. Monia tapauksia oli, joissa muilutettava vietiin "ikitielle" eli itärajalle ja katsottiin, että muilutettava todella ylitti rajan. Yleensä muilutettava kyyditettiin toiseen maakuntaan. Vaikka muilutettavien laittomat rajanylitystapaukset kiristivät maiden välejä, ei liikkeen tarkoituksena ollut suunnatta iskuja Neuvostoliittoa vastaan.<ref name="JN"/>
Ensimmäinen julkisuuteen noussut muilutus oli kommunistisen [[kansanedustaja]]n [[Asser Salo]]n kyyditys [[4. kesäkuuta]],
Aina ei muilutettu vain kommunisteja, vaan myös sosiaalidemokraatteja, joita ei kuitenkaan
Asser Salon kyydityksen lisäksi tunnetuimmat muilutukset olivat kommunististen kansanedustajien [[Eino Pekkala]]n ja [[Jalmari Rötkö]]n kyyditykset [[5. heinäkuuta]] 1930. Jussi Muilun johtama parikymmenmiehinen miesjoukko saapui Helsinkiin ja etsi järjestelmällisesti kommunistikansanedustajien kodit ja huoneistot, mutta nämä piileskelivät, osa Neuvostoliiton lähetystössä. Lopulta [[Etsivä keskuspoliisi|Etsivän Keskuspoliisin]] entinen [[etsivä]] [[Kosti-Paavo Eerolainen|Kosti Paavo Eerolaisen]] ja [[Artturi Vuorimaa]]n johtama miesjoukko marssi [[Säätytalo]]lle perustuslakivaliokunnan istuntoon ja vei nämä kommunistiedustajat autoon EK:n etsivämerkkiä näyttäen. Kommunistiedustajat vietiin [[Lapua]]lle Kosolan taloon, josta miehet vapautettiin välittömästi Helsingissä olleen Vihtori Kosolan käskystä. Kosola oli itse antanut aiemmin muilutuskäskyn tehostaakseen vaatimuksia kommunistien täydellisestä [[eduskunta|eduskunnasta]] ulossulkemisesta. Valiokunnanpuheenjohtaja, [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattien]] [[Väinö Voionmaa]] ja [[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]:n [[vapaaherra]] [[Ernst von Born]] yrittivät estellä kaappausta.<ref name="laine"/> Pääministeri Svinhufvud taas sanoi kyydityksestä vain: "''Katoppas noita veitikoita! Vai sinne jo ennättivät. Nepä sitten kerkeävät joka paikkaan''", ja suhtautui tapaukseen tyynesti. Svinhufvud ei kuitenkaan pitänyt tempauksesta ja vaati tapauksen tutkimista.<ref name="JN"/>
[[14. lokakuuta]] 1930 tehtiin vielä yksi kyyditys, mikä oli Lapuan liikkeen kannatukselle paha isku. Tuolloin aktivistien ja isänmaallisten piirien vanhastaan vihaama [[K. J. Ståhlberg]] [[K. J. Ståhlbergin kyyditys|kyyditettiin]] puolisoineen [[Joensuu]]hun. Kyyditys ei kuitenkaan ollut Lapuan liikkeen johdon antama, eikä se ollut tietoinen suunnitelmista.
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Kirjallisuutta ==
*Raija-Liisa Mäkelä, Minä, muilutetun tytär, 2009
[[Luokka:Suomen poliittinen historia]]
| |||