Ero sivun ”Rapurutto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 212.66.196.122 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 82.181.110.248 tekemään versioon. |
|||
Rivi 21:
Rapuruttosieni tarttuu ravun kuoren (kutikula) pehmeisiin paikkoihin kuten niveltaipeisiin, leviää itse kuoressa ja tunkeutuu edelleen muun muassa hermokudokseen. Rapu kuolee lopulta sienen erittämään hermomyrkkyyn. Jokiravulla tämä tapahtuu viikon-parin kuluessa tartunnasta. Sieni leviää ravusta toiseen vedessä aktiivisesti liikkuvien [[uimaitiö]]iden avulla, jotka kuroutuvat ravun kuoresta esiin työntyvistä sienirihmoista. Itiön elinaika vedessä on noin viikko. Jollei se tänä aikana löydä uutta isäntää, se voi koteloitua; kotelo voi tuottaa uuden itiön, ja kokonaistartunta-aika venyä muutamaan viikkoon.
Rapurutto tarttuu sekä eurooppalaisiin rapulajeihin että alun perin pohjoisamerikkalaisiin lajeihin kuten täplärapuun, mutta on kohtalokas vain eurooppalaisille. Rapurutto on alun perin amerikkalaisten rapujen tauti, jotka ovat osittain sopeutuneet elämään yhdessä sen kanssa. Rapurutto
Päästyään vesistöön rapurutto tyypillisesti tuhoaa infektoituneen jokirapukannan kokonaan tai lähes kokonaan muutamassa viikossa; tauti leviää tehokkaasti alavirtaan ja ylävirtaankin kymmeniä kilometrejä vuodessa. Täpläravut toimivat rapuruton lähes oireettomina kantajina, ja niiden istutukset ovat siksi kohtalokkaita alkuperäiselle jokirapukannalle. Tauti ei kuitenkaan ole täpläravuillekaan harmiton, vaan heikentää niiden elinkykyä.
| |||