Ero sivun ”Panssarintorjuntavaunu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
laajennusta en.wikistä
Rivi 1:
[[kuva:American tank destroyers.jpg|thumb|Yhdysvaltalainen M36-panssarintorjuntavaunu Ardennien taistelussa 1944]]
[[kuva:Su-100 spatg.jpg|thumb|Neuvostoliittolainen [[SU-100]]-rynnäkkötykki]]
'''PanssarintorjuntavaunullaPanssarintorjuntavaunu''' (lyhennetään '''pst-vaunu''') tarkoitetaanon [[telaketju]]illa liikkuvaaliikkuva, nimenomaisesti [[panssarintorjunta]]an tarkoitettuatarkoitettu [[panssariajoneuvo]]a. Panssarintorjuntavaunut voivaton ollaaseistettu esimerkiksipanssarikanuunalla, panssarintorjuntaannykyisin tarkoitettujapääasiassa [[rynnäkkötykki|rynnäkkötykkejä]],panssarintorjuntaohjuksin. joissaVaunujen eipanssarointi oleon kääntyvääusein torniapaljon taiheikompi pyörivälläkuin tornillavarsinaisilla varustettujapanssarivaunuilla, enemmänmutta perinteistävastaavasti panssarivaunuane muistuttaviaovat taisteluajoneuvojapaljon halvempia valmistaa. SuomenTykein kielessäaseistettuja panssarintorjuntavaununpanssarintorjuntavaunuja käsitekäytettiin onpääasiassa suhteellisentoisen uusi,maailmansodan jossaaikana onja ne panssarintorjuntaanon tarkoitettujennykyisin rynnäkkötykkienkorvattu kohdallavarsinaisilla perinteisestipanssarivaunuilla puhuttu rynnäkkötykeistä.
 
==Toisessa maailmansodassa==
Yleensä panssarintorjuntavaunujen ja tavallisten, jalkaväen tukemiseen tarkoitettujen rynnäkkötykkien välille on helppo tehdä ero niiden käyttötarkoituksen perusteella, mutta rajatapauksiakin on. Esimerkiksi [[Sturmgeschütz III|Sturmgeschütz III Ausf. G]] -rynnäkkötykkejä voidaan pitää joko perinteisinä rynnäkkötykkeinä tai pst-vaunuina, mutta erityisesti ulkomaisessa kirjallisuudessa ne on useasti sijoitettu kuuluvaksi luokkaan ''tank destroyers''.
 
Panssarintorjuntavaunut tulivat käyttöön toisen maailmansodan pääasiassa korvaamaan ja täydentämään panssarivaunukalustoa. Eri maissa syyt niiden käyttöön kuitenkin vaihtelivat huomattavasti.
[[Toinen maailmansota]] oli panssarintorjuntavaunujen kultakautta, jolloin niitä valmistivat useat sotaa käyvät valtiot. Kuuluisimpia tuon ajan panssarintorjuntavaunuja olivat saksalaiset panssarintorjuntaan tarkoitetut rynnäkkötykit, kuten [[Nashorn]], [[Jagdpanther]] ja [[Jagdpanzer IV]]. Amerikkalaisten tunnetuimpia malleja olivat M10, M18 ja M36. Amerikkalaisten panssarintorjuntavaunut olivat nopeita, kevyitä ja niissä oli 360 astetta kääntyvä päältä avoin torni. Neuvostoliittolaisten tunnetuin panssarintorjuntavaunu lienee [[SU-100]]-rynnäkkötykki, jossa oli tehokkain neuvostoliittolaisten käyttämä panssarintorjuntakanuuna, laivatykistä kehitetty 100 mm:n D-10S. Brittien pst-vaunuista kuuluisin lienee [[Archer]], jossa oli hyvin tehokas 76,2 mm O.Q.F. 17-pounder -panssarintorjuntatykki.
 
Termi "panssarintorjuntavaunu" (engl. ''tank destroyer'') on lähtöisin pääasiassa englanninkielisestä termistöstä ja laajentunut kattamaan myös Saksan ja Neuvostoliiton samankaltaiset ajoneuvot. Yhdysvaltain sotaa edeltävässä doktriinissa panssarivaunujen ei ollut tarkoitus taistella vihollisen panssarivaunuja vastaan, vaan tukea jalkaväkeä ja pyrkiä läpimurtoihin taistelussa. Vihollisen vaunuja vastaan Yhdysvaltain armeija suunnitteli erikoistuneita panssarintorjuntavaunuyksikköjä.
 
Yhdysvaltain pst-vaunujen piti olla erittäin nopeita ja raskaasti aseistettuja torjuakseen vihollisen vaunut suurilta etäisyyksiltä. Tunnetuimpia malleja olivat [[M10 Wolverine]], [[M18 Hellcat]] ja [[M36 Jackson]]. Nämä panssarintorjuntavaunut olivat nopeita, kevyitä ja niissä oli 360 astetta kääntyvä päältä avoin torni. Vastaavasti Yhdysvaltain panssarivaunut, kuten [[M4 Sherman]] olivat paremmin panssaroituja, mutta eivät tehottoman tykkinsä vuoksi pärjänneet raskaammin panssaroiduilla vaunuille. Näin Yhdysvalloilla oli sekalainen kokoelma ajuneuvoja, jotka olivat joko liian huonosti panssaroituja (pst-vaunut) tai liian huonosti aseistettuja (panssarivaunut). Jokaiseen Yhdysvaltain jalkaväkidivisioonaan kuului pst-vaunu-pataljoona, ja usein myös panssarivaunupataljoona.
 
===Britannia===
 
Brittien pst-vaunuista kuuluisin lienee [[Archer]], jossa oli hyvin tehokas 76,2 mm O.Q.F. 17-paunainen panssarintorjuntatykki. Samaa tykkiä asennettiin Sherman-vaunuihin, jotta jokaiseen Sherman-joukkueeseen saatiin yksi vihollisen panssareille pärjäävä Sherman Firefly.
 
===Saksa===
Saksassa pst-vaunuina käytettiin kahdentyyppisiä vaunuja. Saksalaisten käyttämien vaunujen esikuvana olivat jo ennen sotaa kehitetyt [[rynnäkkötykki|rynnäkkötykkit]], joissa ei ollut kääntyvää tornia. Ensimmäiset rynnäkkötykit oli tarkoitettu jalkaväen tukemiseen ja varustettu matalan lähtönopeuden 75 mm tykillä jalkaväen tukitehtäviin. Myöhemmin myös rynnäkkötykit varustettiin pitkäputkisilla kanuunoilla panssarivaunuja vastaan. Yleensä panssarintorjuntavaunujen ja tavallisten, jalkaväen tukemiseen tarkoitettujen rynnäkkötykkien välille on helppo tehdä ero niiden käyttötarkoituksen perusteella, mutta rajatapauksiakin on. Esimerkiksi [[Sturmgeschütz III|Sturmgeschütz III Ausf. G]] -rynnäkkötykkejä voidaan pitää joko perinteisinä rynnäkkötykkeinä tai pst-vaunuina, mutta erityisesti ulkomaisessaenglanninkielisessä kirjallisuudessa ne on useasti sijoitettu kuuluvaksi luokkaan ''tank destroyers''.
 
[[Image:MarderIII.jpg|thumb|Marder III Ausf. M]]
''Panzerjäger''-vaunut olivat vanhentuneesta kalustosta muunnettuja liikkuvia panssaritorjuntatykkejä. Panzerjägereissä ei ollut ympäri kääntyvää tornia kuten panssarivaunuissa, vaan tykin suuntaus oli rajattu sivusuunnassa ja tornin katto oli avoin.
 
Ensimmäisenä panssaritorjuntatarjoitukseen rakennettiin ''Panzerjäger I'' -vaunuja, joissa jo vuonna 1939 selvästi vanhentuneen [[Panzerkampfwagen I]] -vaunun alustalle asennettiin 47 mm Škodan PaK L/43 -panssarintorjuntatykki. [[Panzerkampfwagen II]] -vaunun alustalle asennettiin neuvostoliittolainen 76,2 mm sotasaalistykki, jolloin tulokseksi saatiin Marder II -pst-vaunu. Yleisimmäksi vaunuksi tuli Marder III, jossa oli tšekkiläisen [[Panzerkampfwagen 38(t)]] -vaunun alustalle asennettu saksalainen 75 mm PaK 40 -tykki. Raskaimmin oli aseistettu Tigerin 88-millimetrin tykillä varustettu [[Nashorn]].
 
Siinä missä Panzerjägerit oli rakennettu vanhentuneista vaunuista, myöhemmin kehitettiin erikoistuneita Jagdpanzer-vaunuja (JgPz). Tyypillisesti nämä perustuivat olemassa oleviin vaunumalleihin, joihin saatiin asennettua raskaampi panssarointi ja suurempi tykki jättämällä pois panssarivaunun torni ja korvaamalla se raskaasti panssaroidulla rakenteella. Näistä ensimmäinen oli [[Jagdpanzer IV]], jota valmistettiin [[Panzerkampfwagen IV]]:n alustalle 75 mm PaK 39 ja PaK 70 -tykeillä. Muut olivat [[Panther]]in alustalle rakennettu [[Jagdpanther]], [[Tiger II]]:n alustalle rakennettu [[Jagdtiger]] ja 38(t):n alustalle rakennettu Jagdpanzer 38(t) eli [[Hetzer]].
 
===Neuvostoliitto===
 
Neuvostoliitossa rakennettiin Saksan malliin 85 mm tykillä aseistettua SU-85-vaunua ja [[SU-100]]-vaunua, jossa oli tehokkain neuvostoliittolaisten käyttämä panssarintorjuntakanuuna, laivatykistä kehitetty 100 mm:n D-10S. Molemmat vaunut rakennettiin [[T-34]]:n alustalle. Raskaat 122mm ISU-122 ja 152mm ISU-152 käyttivät [[IS-sarja|IS-2]]-panssarivaunun osia. Vuonna 1943 Neuvostoliitto lopetti kokonaan kevyiden tiedusteluvaunujen, kuten [[T-70]] valmistuksen ja korvasi sen SU-76-vaunulla, joka käytti samaa alustaa.
 
==Sodan jälkeen==
Sodan jälkeen panssarintorjuntavaunujen valmistus hiipui uusien taistelupanssarivaunujen kyetessä hoitamaan suvereenisti myös panssarintorjunnan. Viimeinen läntinen panssarintorjuntaan tarkoitettu rynnäkkkötykki oli saksalainen 1960-luvun perua oleva [[Jagdpanzer Kanone]]. Se jäi käytöstä 1980-luvulla. Neuvostoliitossa valmistettiin laskuvarjojoukkojen käyttöön [[ASU-57]]-rynnäkkötykkiä 1950-luvulta ja [[ASU-85]]-rynnäkkötykkiä [[PT-76]]-vaunun alustalle vuodesta 1962. Vaunu oli myös Puolan ja Itä-Saksan laskuvarjojoukkojen käytössä.
 
Panssaritorjuntaohjusten yleistyessä tykeillä aseistetut panssaritorjuntavaunut jäivät tarpeettomiksi. Nykyisin monet [[rynnäkköpanssarivaunu]]t, kuten Neuvostoliiton [[BMP-1]] ja Yhdysvaltain [[M2 Bradley]] kantavat panssaritorjuntaohjuksia. Näiden lisäksi on rakennettu vaunuja, joiden ainoana tehtävänä oli ohjuslavettina toimiminen. Yhdysvaltain malli on M901 [[M113]]-miehistönkuljetusvaunun alustalle ja Neuvostoliiton monet mallit [[BRDM-2]]-tiedusteluvaunun alustalla.
 
Sodan jälkeen panssarintorjuntavaunujen valmistus hiipui uusien taistelupanssarivaunujen kyetessä hoitamaan suvereenisti myös panssarintorjunnan. Viimeinen läntinen panssarintorjuntaan tarkoitettu rynnäkkkötykki oli saksalainen 1960-luvun perua oleva [[Jagdpanzer Kanone]].
[[Luokka:Panssarivaunut]]
[[cs:St%C3%ADha%C4%8D tank%C5%AF]]