|
Kontaktimenetelmä eli '''Kontaktiprosessikontaktiprosessi''' on teollinen menetelmä [[rikkihappo|rikkihapon]] valmistamiseksi. Sen patentoi vuonna 1831 brittiläinen viinietikkakauppias [[Peregrine Phillips]]. Nykyään kontaktiprosessi ja sen muunnelmat ovat korvanneet aikaisemmin käytössä olleen [[lyijykammioprosessilyijykammiomenetelmä]]n, koska kontaktiprosessilla voidaan tuottaa huomattavasti väkevämpää rikkihappoa.
== Menetelmä ==
[[Kuva:Scheme of contact process-fi.svg|center|850px]]
KontaktiprosessinKontaktimenetelmän ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan [[rikkidioksidi]]a, joko polttamalla [[rikki]]ä tai kuumentamalla rikkiä sisältäviä malmeja kuten [[pyriitti]]ä, [[sinkkisulfidi]]a tai [[lyijysulfidi]]a.<ref name="chemguide">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.chemguide.co.uk/physical/equilibria/contact.html | Nimeke =The Contact Process | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =ChemGuide | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.7.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref name="systematic">{{Kirjaviite | Tekijä =Don M. Yost | Nimeke =Systematic Inorganic Chemistry| Vuosi =2007| Sivu =333|Julkaisija =READ BOOKS | Tunniste =| www =http://books.google.fi/books?id=qPGzhL3Y50YC&pg=PA333&dq=Systematic+Inorganic+Chemistry+%2B+contact+process | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =15.7.2009 | Kieli ={{en}}}}</ref>
:S + O<sub>2</sub> → SO<sub>2</sub>
:As<sub>2</sub>O<sub>3</sub> + 2 Fe(OH)<sub>3</sub> → 2 FeAsO<sub>3</sub> + 3 H<sub>2</sub>O
puhdistuksenPuhdistuksen jälkeen rikkidioksidi johdetaan kammioon, jossa se katalyytin avulla hapetetaan [[rikkitrioksidi]]ksi. Phillipsin patentoimassa kontaktiprosessissakontaktimenetelmässä katalyyttinä oli [[platina]]. Nykyään yleensä käytetään [[divanadiinipentoksidi]]a, joka on halvempaa ja kestää paremmin epäpuhtauksia.<ref name="pumping">{{Verkkoviite | Osoite = http://pubs.acs.org/subscribe/journals/tcaw/10/i09/html/09chemch.html | Nimeke =Sulfuric acid: Pumping up the volume | Tekijä =David M. Kiefer | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =ACS Publications | Viitattu = 15.7.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Reaktiokammiossa lämpötila on 400–450 °C ja [[paine]] on yhdestä kahteen ilmakehän painetta. Näissä olosuhteissa jopa 99,5 % rikkidioksidista hapettuu rikkitrioksidimolekyyleiksi.<ref name="chemguide" /> Divanadiinipentaoksidi auttaa rikkidioksidin hapettumista pelkistymällä divanadiinitetraoksidiksi, joka reaktiokammion hapen vaikutuksesta hapettuu jälleen alkuperäiseen muotoonsa.<ref name ="handbook">{{Kirjaviite | Tekijä =Pradyot Patnaik | Nimeke =Handbook of inorganic chemicals | Vuosi =2002| Sivu =964 |Julkaisija =McGraw-Hill Professional | Tunniste =ISBN 9780070494398 | www =http://books.google.com/books?id=Xqj-TTzkvTEC&pg=PA243&dq=%22Cobalt+hydroxide%22+OR+%22Cobalt(II)+hydroxide%22&as_brr=3&ei=oI_NSeKSPJWOyAT5k7HWBQ | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 15.7.2009 | Kieli ={{en}}}}</ref>
:SO<sub>2</sub> + V<sub>2</sub>O<sub>5</sub> → SO<sub>3</sub> + V<sub>2</sub>O<sub>4</sub>
:V<sub>2</sub>O<sub>4</sub> + ½ O<sub>2</sub> → V<sub>2</sub>O<sub>5</sub>
:H<sub>2</sub>S<sub>2</sub>O<sub>7</sub> + H<sub>2</sub>O → 2 H<sub>2</sub>SO<sub>4</sub>
Syntyvä erittäin väkevä rikkihappo laimennetaan käyttötarkoituksesta riippuen joko 98- tai 93-prosenttiseksi vesiliuokseksi. LyijykammioprosessillaLyijykammiomenetelmällä voidaan tuottaa vain huomattavasti laimeampaa rikkihappoa, jonka pitoisuus on korkeintaan 62–77 %.<ref name="systematic" />
Phillipsin kontaktiprosessikontaktimenetelmä levisi käyttöön melko hitaasti melko pienen kysynnän vuoksi. Rikkihapon tarve kasvoi varsinkin Saksassa fosfaattilannoitteiden valmistuksen ja petrokemianteollisuuden lisääntymisen myötä. Vuonna 1875 perustettiin [[Freiberg]]iin rikkihappoa kontaktiprosessillakontaktimenetelmällä valmistava tehdas. 1880-luvun puoliväliin mennessä kontaktiprosessillakontaktimenetelmän avulla valmistetun hapon määrä oli kasvanut nopeasti.<ref name="pumping" />
== Lähteet ==
| 