Ero sivun ”Epäsymmetrinen sodankäynti” versioiden välillä

'''Epäsymmetrinen sodankäynti''' tarkoittaa [[sodankäynti]]ä, johon sisältyy keskeisenä epäsymmetria, esimerkiksi sodankäyntiä epätasavahvojen tai luonteeltaan ratkaisevasti erilaisten joukkojen välillä.

Epäsymmetrisen sodankäynnin vastakohta on symmetrinen sodankäynti, eli esimerkiksi sota tasavahvojen osapuolien välillä, sodankäynti samanlaisten välineiden tai doktriinien[[doktriini]]en välillä jne.

Epäsymmetrinen sodankäynti on noussut 2000- luvun alussa keskeiseksi sodankäynnin termiksi lähinnä [[terrorismin vastainen sota|terrorismin vastaisen sodankäynnin]] yhteydessä. Siinä heikompi puoli käyttää muita kuin tavanomaista sodankäyntiä vahvemman asevoimien (voiman) lyömiseksi tai kiertämiseksi.

Epäsymmetrinen sodankäynti mielletään yleensä heikomman keinoksi, mutta se ei ole sitä välttämättä. Vahvempi voi hyökätä esim. heikomman panssariasetta vastaan,: ei panssarivaunuilla[[panssarivaunu]]illa, jolloin sota olisi välineiden osalta symmetristä, vaan täsmäaseilla, esim. tykistön[[tykistö]]n hakeutuvilla ampumatarvikkeilla. Luonnollisesti epäsymmetrinen sodankäynti on keskeinen keino alivoimaiselle selvitä voittajana sodasta ylivoimaista vastustajaa vastaan.

Epäsymmetrisen sodankäynnin pohja on siinä, että tietty [[ase]], asejärjestelmä tai doktriini on aina kompromissi. Se on optimoitu tiettyä asetta, asejärjestelmää tai doktriinia vastaan. Kun vastustaja ei suostu em. optimoidun aseen, asejärjestelmän tai doktriinin kohteeksi, syntyy epäsymmetrinen sodankäynti. Tällä tavalla ymmärrettynä epäsymmetrinen sodankäynti on viisaan tapa toimia.

* terrorismin[[terrorismi]]n tai [[sissisota|sissisodan]] käyttämistä tavanomaista asevoimaa vastaan

* laajimmin muiden välineiden kuin sodankäynnin käyttämistä sodankäyntiä vastaan, esim. tuhoamalla vastustajan asevoiminen [[moraali]] tai taloudellinen pohja (rauhan aikana)

Valtion[[Valtio]]n synty ilman kilpailevia valtioita teki sodankäynnistä määrällisesti epäsymmetrisen, siis valtio vastaan heimo tai klaani. Kilpailevien valtioiden synty muutti sodankäynnin jälleen määrällisesti symmetriseksi.

Hevosten vetämät sotavaunut (aluksi), [[ratsuväki]] (aluksi), sissisota Espanjassa Napoleonia vastaan, konekivääri siirtomaasodissa ennen ensimmäistä maailmansotaa, salamasota (liikesota) massaa (kulutussotaa] vastaan toisen maailmansodan alussa, ydinase toisen maailmasoda lopussa, [[Mao Zedong]]in sissisodan doktriini, [[informaatiosodankäynti]] Persianlahden sodassa 1991 ja [[verkostokeskeinen sodankäynti]] [[Irakin sota|Irakin sodassa]] [[2003]] ovat esimerkkejä epäsymmetrisestä sodankäynnistä., Jakuten myös tietysti 19 hengen [[Syyskuun 11. päivän terrori-iskut|hyökkäys]] neljällä [[lentokone|siviililentokoneella]] mantereen kokoista maapallon ainoaa todellista [[Yhdysvallat|supervaltaa]] vastaan [[11. syyskuuta|11.9.]][[2001]].

== Epäsymmetrinen sodankäynti ja [[Suomi]] ==

[[Puolustusvoimat|Suomen asevoimien]] kyky majoittua, edetä ja taistella metsissä oli [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] epäsymmetristä siinä mielessä, että [[Venäjä|venäläisillä]] ei vastaavaa kykyä ollut. Suurvallan armeijaa ei kannata kouluttaa taistelemaan epäoleellisissa ympäristöissä. Vertaa optimointi edellä.

Samoin voidaan nähdä, että [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] keskittyminen [[hävittäjälentokone|hävittäjätorjuntaan]] on jossain määrin epäsymmeristä. Viisaan alivoimaisen tapana selvitä hengissä sodasta epäsymmetrinen sodankäynti tulisi tietysti olla Suomen doktriini.

== Katso myös: ==