Ero sivun ”Virtsakivitauti” versioiden välillä

[[ImageTiedosto:KUB stone.jpg|thumb|Suuri munuaiskivi selkärangan vieressä kuvan oikeassa reunassa, (potilaan vasemmassa virtsanjohtimessa).]]

[[ImageTiedosto:Nefrolit.jpg|thumb|6*8mm6–8 mm:n kokoinen munuaiskivi, joka poistunut virtsan mukana.]]

'''Virtsakivitauti''' on tila, jossa virtsateihin eli [[munuaisallas|munuaisaltaaseen]], [[virtsajohdin|virtsajohtimiin]], [[virtsarakko]]on tai joskus [[virtsaputki|virtsaputkeen]] muodostuu kiinteitä kappaleita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00345 | Nimeke =Virtsakivitauti | Tekijä =Saarelma, O. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Lääkärikirja Duodecim | Ajankohta =21.3.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Terveyskirjasto | Viitattu =12.1.2008 | Kieli = }}</ref> Virtsatiekivet eli munuaiskivet ovat niukkaliukoisten aineiden muodostamia kasaumia. Virtsakivi voi syntyä jos jokin virtsan niukkaliukoisista aineista, kuten virtsahappo, saostuu. Virtsakivitaudin pääasiallinen oire on kohtauksittain esiintyvä kipu. Muita oireita ovat [[oksennus|oksentelu]] ja joskus [[kuume]]ilu. Munuaiskivet ovat yleisimpiä keski-iässä. [[Suomi|Suomessa]] noin yksi kymmenestä ihmisestä saa elämänsä aikana munuaiskiviä.

Virtsakivet voivat aiheuttaa akuutin virtsakivikohtauksen, jonka aiheuttaja on tyypillisesti virtsajohtimeen kiilautunut kivi. Kohtauksen ensioire on äkillinen, voimakas kipu, joka tuntuu selässä, kyljessä ja alavatsalla. Kipu voi olla vaikea paikallistaa, koska se voi säteillä navan vierestä melkein nivusiin, sieltä lonkan seudulle, ristiselänkautta alimman kylkiluun korkeudelle. Oireena on suurimmalla osalla potilaista myös [[verivirtsaisuus]], jota ei välttämättä havaitse paljain silmin. <ref name=duodecim>{{Lehtiviite | Tekijä =Lindell, O. | Otsikko =Virtsakivien hoito | Julkaisu =Duodecim | Ajankohta = | Vuosikerta =2007 | Numero =123 | Sivut =3017-3024 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =12.1.2008 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>

Jos munuaiskivet ovat pieniä, ne tulevat itsestään ulos useimmiten muutaman päivän kuluessa. Nykyään munuaiskiviä ei poisteta kirurgisesti, vaan ne murskataan ESWL-laitteella eli kehon ulkopuolisella painesysäysaaltohoidolla. <ref>[http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,566,1454,10589 Hus.fi]</ref> Kiireellisissä tapauksissa kivi poistetaan tähystyksellä. Suurikokoisempia munuaiskiviä voidaan joutua poistamaan kirurgisella toimenpiteellä. Kivi saattaa aiheuttaa munuaisen allassysteemien laajentumaa. Laajentuma näkyy [[ultraäänikuvaus|ultraäänikuvassa]] ja kivi [[röntgen]]in varjoainekuvauksissa.

*Duodecim 2002;118(21):2183-2190 Kari Lehtoranta, Eija Tukiainen, Ossi Lindell "Virtsakivipotilaan tutkiminen sekäruokavalionsekä ruokavalion ja lääkehoidon mahdollisuudet"