Versio 14. elokuuta 2009 kello 15.54 muokkaa BluePuddle (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 23 550 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 14. elokuuta 2009 kello 16.13 muokkaa kumoa BluePuddle (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 23 550 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 2: '''Lehtikulta''' on kultalevy, joka on taottu tai valssattu ohueksi, noin 0,0001 mm paksuiseksi. Lehti voi olla myös kullan, hopean ja tinan seosta.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen">Taiteen pikkujättiläinen, s. 375. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X</ref> Lehtikullalla kultaaminen oli edullisin tapa kullata veistoksia ja arkkitehtuurielementtejä ennen [[elektrolyysi]]n keksimistä. Keskiajalla lehtimetalleja käytettiin puuveistosten ja maalausten pintavärinä. Lehtikultaa on käytetty myös arkkitehtuurissa ja sisustuksessa,<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen" /> pronssiveistosten ja kirkkojen kupolien kultaamisessa. Veistosten, patsaiden ja koristeiden kultaamisen ohella kultausta on käytetty keskiaikaisten kirjojen kuvituksissa. Keskiaikaisten maalausten pyhimyskehät tai koko tausta olivat usein lehtikultaa etenkin uskonnollisissa maalauksissa. [[Ikoni]]t ovat jatkaneet tätä perinnettä. Lehtikulllalla on kullattu yleisesti myös kehyksiä. Samoin muusta metallista kuin kullasta tehtyjä koruja kullataan [[kultadublee]]koruiksi, mutta sitä ei tehdä lehtikullalla. Myös suomalaiset taiteilijat ovat suosineet lehtikultaa ja muuta lehtimetallia viime vuosikymmeninä. Sitä on käytetty erityisen paljon grafiikassa. [[Harri Leppänen]] on tehnyt kultataustaisia teoksia, samoin [[Teija-Tuulia Ahola]], joka on kullannut myös vanhojen puistopuiden sisustoja<ref>[http://www.tampere.fi/vapriikki/media/kerrostie.html Museokeskus Vapriikin lehdistötiedote Teija-Tuulia Aholan ympäristötaideteoksesta] Viitattu 14.8.2009.</ref> ja tehnyt installaatioita kullatusta kartonkirullista. Ahola on myös tehnyt Tampereen taidemuseoon seinämaalauksen lehtikullasta.<ref>[http://www.tampereen-taiteilijaseura.fi/ttahola.html Taidekeskus Mältinrannan kuvaus Teija-Tuulia Aholan näyttelystä] Viitattu 14.8.2009.</ref><ref>[http://www.taidelehti.fi/arkisto/taide_5-08/kritiikit_5-08?96_a=comments&96_m=131 Taide-lehden kritiikki Suomen taiteilijain näyttelystä] Viitattu 14.8.2009.</ref> Lehtikulllalla on kullattu yleisesti myös kehyksiä. Samoin muusta metallista kuin kullasta tehtyjä koruja kullataan [[kultadublee]]koruiksi, mutta sitä ei tehdä lehtikullalla. Lehtikultaa on käytetty jopa jälkiruokien ja makeisten koristeluun. Esimerkiksi Intiassa lehtikultaa ja lehtihopeaa käytetään häissä pääruokien juhlistamiseen. Myös Japanissa on saatavilla lehtikultaa sisältävää vihreää teetä ja makeisia, myös Gdansk on tunnettu kullatuista makeisista.▼ ▲~~Lehtikulllalla on kullattu yleisesti myös kehyksiä. Samoin muusta metallista kuin kullasta tehtyjä koruja kullataan [[kultadublee]]koruiksi, mutta sitä ei tehdä lehtikullalla.~~ Lehtikultaa on käytetty jopa jälkiruokien ja makeisten koristeluun. Esimerkiksi Intiassa lehtikultaa ja lehtihopeaa käytetään häissä pääruokien juhlistamiseen. Myös Japanissa on saatavilla lehtikultaa sisältävää vihreää teetä ja makeisia, myös Gdansk on tunnettu kullatuista makeisista. ==Esimerkkejä lehtikultaamisesta== Rivi 10 ⟶ 12: Tiedosto:goldleaf.jpg\|22 karaatin lehtikultalevyä kiinnitetään häränkarvasiveltimellä. Tiedosto:burnishing.jpg\|Kultausta viimeistellään hiertämällä. Tiedosto:Moscow - Cathedral of Christ the Saviour.jpg\|\|[[Kristus Vapahtajan katedraali]] Moskovassa kullattuine kupoleineen. Tiedosto:Agate.jpg\|Lehtikullalla päällystetty kehtys valmiina hiertimellä kiillotettavaksi. </gallery> Rivi 16 ⟶ 18: == Lähteet == {{Viitteet}} {{commonscat\|Gold leaf}}

Ero sivun ”Lehtikulta” versioiden välillä