Wikipedia

Ero sivun ”Animismi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Idioma-bot (keskustelu | muokkaukset)
26 346 muokkausta
p Botti lisäsi: bat-smg:Anėmėzmos
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Animismi''' eli '''sielu-usko''' on [[maailmankuva|käsitys]], jonka mukaan kaikilla olioilla on [[sielu]].<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviiteKirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Antropologi [[Edward Tylor]] esitti teoksessaan ''Primitive Culture'' vuonna 1871 käsitteen ''animismi'' alkukantaisten kulttuurien [[uskonto|uskonnoille]], joiden mukaan jokainen luonnonesine, kuten kivi, puu tai vesiputous, on [[jumala]] tai sen ilmentymä.<ref name="Jargon">{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Jargon: Kulttuuriantropologian englanti-suomi oppisanasto | Selite=Kuudes, korjattu ja täydennetty painos. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnnan julkaisusarja n:o 65 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kampus Kustannus | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-9113-65-7}}</ref> Siihen liittyy siis usko lukemattomiin henkiolentoihin, jotka asuvat esimerkiksi eläimissä ja kasveissa valvoen maailman tapahtumia ja vaikuttaen niihin. Ihmisillä tämä henkiaines on [[sielu]], joka jää jäljelle ruumiin kuoltua. Tämä käsitys ilmenee uskona vainajien sieluun.<ref name="Jargon"/> Animismin käsitettä on arvosteltu, mutta sen on sanottu sopivan yhä kuvaamaan uskomusjärjestelmiä, joilla ei ole kirjoituksiin jähmettynyttä [[teologia|teologista]] oppia.<ref name="Jargon"/> Animismia on myös rinnakkain järjestäytyneiden uskontojen kanssa, esimerkiksi [[buddhalaisuus|buddhalaisuudessa]].<ref name="Jargon"/> ▼
[[Kuva:Urarina shaman B Dean.jpg|thumb|200px|[[Peru]]laisen [[urarina|urarina-heimon]] [[šamanismi|šamaani]] vuonna 1988.]]
▲'''Animismi''' eli '''sielu-usko''' on [[maailmankuva|käsitys]], jonka mukaan kaikilla olioilla on [[sielu]].<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Antropologi [[Edward Tylor]] esitti teoksessaan ''Primitive Culture'' vuonna 1871 käsitteen ''animismi'' alkukantaisten kulttuurien [[uskonto|uskonnoille]], joiden mukaan jokainen luonnonesine, kuten kivi, puu tai vesiputous, on [[jumala]] tai sen ilmentymä.<ref name="Jargon">{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Jargon: Kulttuuriantropologian englanti-suomi oppisanasto | Selite=Kuudes, korjattu ja täydennetty painos. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnnan julkaisusarja n:o 65 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kampus Kustannus | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-9113-65-7}}</ref> Siihen liittyy siis usko lukemattomiin henkiolentoihin, jotka asuvat esimerkiksi eläimissä ja kasveissa valvoen maailman tapahtumia ja vaikuttaen niihin. Ihmisillä tämä henkiaines on [[sielu]], joka jää jäljelle ruumiin kuoltua. Tämä käsitys ilmenee uskona vainajien sieluun.<ref name="Jargon"/> Animismin käsitettä on arvosteltu, mutta sen on sanottu sopivan yhä kuvaamaan uskomusjärjestelmiä, joilla ei ole kirjoituksiin jähmettynyttä [[teologia|teologista]] oppia.<ref name="Jargon"/> Animismia on myös rinnakkain järjestäytyneiden uskontojen kanssa, esimerkiksi [[buddhalaisuus|buddhalaisuudessa]].<ref name="Jargon"/>
 
[[Metsästäjä-keräilijät|Metsästäjä-keräilijäheimojen]] animistisessa maailmankuvassa ihminen on yleensä jokseenkin tasavertainen [[eläin]]ten, kasvien ja luonnonvoimien kanssa. [[Rituaali]]t ovat välttämättömiä, koska niillä pyydetään lupa käyttää eläimiä tai kasveja ravinnoksi, puuta polttopuuksi sekä muuta vastaavaa.<ref name="kertaus">{{kirjaviiteKirjaviite | Tekijä= Tiimonen, Soili | Nimeke= Uskonto -: Lukion kertauskirja |Vuosi Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki 2005| Julkaisija= WSOY |Tunniste Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-29836-0}}</ref>
 
[[Suomalainen muinaisusko|Suomalaisten muinaisessa maailmankuvassa]] oli animistisia piirteitä. Kaikessa voitiin uskoa olevan voimaa tai olentoja, eli [[väki (mytologia)|väkeä]]. Saamelaisilla oli useita pyhiä uhripaikkoja, joita kutsuttiin [[seita|seidoiksi]]. Seidan [[haltija]]a lepyytettiinlepytettiin lahjoilla muun muassa metsästysonnen takaamiseksi.<ref name="kertaus" />▼
Joissakin järjestelmissä, kuten [[šintolaisuus|šintolaisuudessa]], ihmisen ajatellaan olevan astetta ylemmällä tasolla kuin eläimet tai kasvit, mutta rituaaleja tarvitaan muun muassa hyvän onnen ja hyvän sadon turvaamiseksi.
 
== Lähteet ==▼
Useimmissa animistisissa kulttuureissa uskotaan, että henki säilyy ruumiillisen kuoleman jälkeen. Joissakin kulttuureissa sielu siirtyy helpompaan maailmaan, jossa riistaa on riittämiin ja sato onnistuu aina, toisissa (esimerkiksi [[navajot|navajo-intiaaneilla]]) se jää maan päälle [[kummitus|kummituksena]]. Kolmannenlainen uskontotyyppi yhdistää nämä kaksi, jolloin on varmistettava, että kuolleen sielu pääsee hyvään paikkaan eikä jää harhailemaan maan päälle onnettomana kummituksena. [[Hautajaiset]], sururituaalit ja esi-isien palvonta ovat osa tätä varmistelua.
{{Viitteet|sarakkeet}}▼
 
== Katso myös ==▼
▲[[Suomalainen muinaisusko|Suomalaisten muinaisessa maailmankuvassa]] oli animistisia piirteitä. Kaikessa voitiin uskoa olevan voimaa tai olentoja, eli [[väki (mytologia)|väkeä]]. Saamelaisilla oli useita pyhiä uhripaikkoja, joita kutsuttiin [[seita|seidoiksi]]. Seidan [[haltija]]a lepyytettiin lahjoilla muun muassa metsästysonnen takaamiseksi.<ref name="kertaus" />
 
▲== Katso myös ==
* [[Animatismi]]
 
▲== Lähteet ==
▲{{Viitteet}}
 
{{Uskonto}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Animismi”