Ero sivun ”Inkeriläiset” versioiden välillä

3 912 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
p
 
 
== Inkeriläisten paluumuutto ==
== Paluumuutto ==
 
Paluumuuttaja on ulkomailta Suomeen muuttava [[ulkosuomalainen]], joka on asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen. Paluumuuttaja -käsitettä sovelletaan entisiin ja nykyisiin Suomen kansalaisiin sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleviin inkerinsuomalaisiin. <ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/paluumuutt/muistio.htm | Nimeke = Paluumuuttajien toimeentuloturvatyöryhmän muistio | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite =Työryhmämuistio 2001:14 | Julkaisu = | Ajankohta =20.6.2001 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Sosiaali- ja terveysministeriö | Viitattu = 11.8.2009 | Kieli = }}</ref>
Vuonna [[1990]] [[Suomen presidentti|tasavallan presidentti]] [[Mauno Koivisto]] antoi lausunnon, jonka mukaan inkeriläisiä tulisi kohdella [[paluumuuttaja|paluumuuttajina]], eli heidät rinnastettaisiin esimerkiksi Ruotsista takaisin muuttaviin suomalaisiin. Siitä lähtien heitä on muuttanut [[paluumuuttaja|paluumuuttajina]] Suomeen yli 25 000.<ref>http://www.mol.fi/mol/fi/04_maahanmuutto/05_paluumuutto_Suomeen/01_entinen_nl/index.jsp</ref> Paluumuuttoon oikeuttaneen inkeriläisyyden määritelmät perustuivat aluksi isovanhempien kansallisuuteen, ja monet inkeriläiset paluumuuttajista puhuivat suomea heikosti tai ei lainkaan.
 
[[Suomen presidentti|tasavallan presidentti]] [[Mauno Koivisto]] antoi keväällä [[1990]] julkisuudessa lausunnon, jossa hän totesi, että inkerinsuomalaisia voidaan pitää paluumuuttajina. Lausunnon perusteella tehtiin virkamiespäätöksiä, joiden pohjalta varsinainen paluumuutto käynnistyi. Inkerinsuomalaisten paluumuuttoon suhtauduttiin kuten paluumuuttoon yleensä, ja siksi muutto tapahtui tuolloisia maahanmuuttosäännöksiä väljästi tulkitsemalla. Inkerinsuomalaisten maahanmuutto huomioitiin ulkomaalaislakia muutettaessa vuonna [[1993]]. Suomalainen syntyperä (otettiin maahanmuuton erityiseksi kriteeriksi ulkomaalaislakiin vuonna 1996.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/paluumuutt/muistio.htm | Nimeke = Paluumuuttajien toimeentuloturvatyöryhmän muistio | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite =Työryhmämuistio 2001:14 | Julkaisu = | Ajankohta =20.6.2001 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Sosiaali- ja terveysministeriö | Viitattu = 11.8.2009 | Kieli = }}</ref> Myöhemmin paluumuutossa otettiin käyttöön jonotusjärjestelmä, missä alettiin edellyttää sitä, että asianomaisilla olisi suomen kielen taitoa. Nykyään paluumuuttajan tulee suorittaa inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kielitesti (IPAKI). Taloudellisen tilanteen Venäjällä ja Virossa parannuttua jopa puolet muuttojonossa olevista inkeriläisistä on jättäytynyt jonon ulkopuolelle.<ref>[http://kirjastot.diak.fi/files/diak_lib/Lahti2005/940102_jyrala6341.pdf http://kirjastot.diak.fi]</ref> Oleskeluluvan saadakseen paluumuuttajan tulee todistaa, että hän itse, toinen hänen vanhemmistaan tai vähintään kaksi isovanhempaa on merkitty asiakirjoihin suomalaiseksi. Toisen maailmansodan aikana Suomeen siirretyt henkilöt sekä Suomen armeijassa sodan aikana palvelleet (ns. [[heimoveteraanit]]) voivat saada oleskeluluvan. Paluumuuttajaksi hakevalta ei edellytetä selvitystä toimeentulosta mutta hänellä täytyy olla tiedossa asunto Suomessa. Paluumuuttajan perheenjäsenet, puoliso ja alle 18-vuotiaat lapset, saavat jatkuvan oleskeluluvan. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2475,2525 | Nimeke =Entisen Neuvostoliiton alueelta olevat paluumuuttajat | Tekijä = Maahanmuuttovirasto | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.8.2009 | Kieli = }}</ref>
 
Ensimmäistä oleskelulupaa hakiessaan paluumuuttajan on todistettava kielitaitonsa kielitutkinnolla, joita järjestetään Pietarissa ja Petroskoissa. Jos hakijalla jo on oleskelulupa, hän voi tehdä kielitutkinnon myös Suomessa. Inkeriläisten paluumuuttajien kielitaitotestissä voidaan mitata suomen lisäksi myös ruotsin kielen taitoa. Vaadittava taitotaso vastaa [[Euroopan neuvosto]]n laatiman kielenopetuksen eurooppalaisen viitekehyksen taitotasokuvausta A2 (selviytymistaso). Paluumuuttajan on osattava käyttää kieltä tavallisimmissa sosiaalisissa kontakteissa ja jokapäiväisten asioiden hoidossa. Kielitutkinnossa mitataan puhumista, puheen ymmärtämistä, tekstin ymmärtämistä sekä kirjoittamista. <ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2475,2525,2688 | Nimeke =KIELITUTKINTO | Tekijä = Maahanmuuttovirasto | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.8.2009 | Kieli = }}</ref>
 
1990-luvulta lähtien inkeriläisiä on muuttanut [[paluumuuttaja|paluumuuttajina]] Suomeen yli 25 000.<ref>http://www.mol.fi/mol/fi/04_maahanmuutto/05_paluumuutto_Suomeen/01_entinen_nl/index.jsp</ref> Suomessa olevien inkerinsuomalaisten paluumuuttajien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, sillä paluumuutto oli 1990 -luvun alussa hallitsematonta. Lisäksi maahanmuuttajia ei tilastoida kansallisuuden vaan esim. kansalaisuuden perusteella. Näin ollen inkerinsuomalaiset merkitään tilastoihin Venäjän, Viron tai entisen NL:n kansalaisina, kunnes heille myönnetään Suomen kansalaisuus. <ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/paluumuutt/muistio.htm | Nimeke = Paluumuuttajien toimeentuloturvatyöryhmän muistio | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite =Työryhmämuistio 2001:14 | Julkaisu = | Ajankohta =20.6.2001 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Sosiaali- ja terveysministeriö | Viitattu = 11.8.2009 | Kieli = }}</ref>
 
== Inkerinsuomalaiset murteet ==
458

muokkausta