Ero sivun ”Lahti–Heinola-rata” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Toveri (keskustelu | muokkaukset)
p Heinolan Flutingtehdas|
KielimiliisiBot (keskustelu | muokkaukset)
p kh+, typos fixed: alunp → alun p using AWB
Rivi 34:
Ensimmäisen kerran Heinolaan esitettiin rakennettavaksi rataa vuonna [[1885]], kun Heinolan edustaja esitti valtiopäivillä [[Kuopio]]n radan toteuttamista kaksihaaraisena niin, että toinen haara olisi kulkenut [[Lahti|Lahdesta]] Heinolaan. Tämän jälkeen esitettiin rataa rakennettavaksi Lahdesta Heinolan kautta [[Jyväskylä]]än. Nämä suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet. Lopulta vuonna [[1909]] saatiin aikaan rakentamispäätös Lahti-Heinola -rautatiestä, mutta rataa ei lopulta saatu aikaiseksi kuin muutama kymmenen metriä. Seuraavan kerran projekti edistyi, kun eduskunnan valiokunta päätti [[1926]] ottaa radan jälleen toteuttamisohjelmaan. Yksi radan suurimmista puolestapuhujista oli seminaarin lehtori [[Juho Kinnunen]]. <ref name=historia>[http://www.ess.fi/?article=105576 ESS: Heinola odotti rataa liki 50 vuotta]</ref>
 
Radan rakentaminen alkoi [[10. syyskuuta]] [[1928]]. Rata rakennettiin pääosin vankityövoimalla. Radan vaativin rakennushanke oli [[Jyrängönvirta|Jyrängönvirran]] ylittävä pitkä rautatiesilta. Sen rakentumista seurattiin tarkkaan lehdissä. Sillan rakentamisessa varauduttiin [[Kymijoki|Kymijoen]] kanavointiin, ja niinpä sen kaksi kiviholvia mitoitettiin kantamaan [[nostosilta]]. Siltaan kuuluu yhteensä 11 jännettä<ref>http://vaunut.org/kuva/53634</ref>, ja se tunnetaan parhaiten komeasta kaarijänteestään. Sillan rautaosat valmisti [[Kone- ja Siltarakennus|Kone- ja Siltarakennus Oy]]<ref name=valmistajalaatta>http://vaunut.org/kuva/53635</ref>. Paikallistietojen mukaan sillan kaiteissa on jälkiä sodanaikaisista pomminsirpaleista <ref name=valmistajalaatta />. Radan rakentamisen yhteydessä rakennettinrakennettiin myös yhä olemassa oleva teollisuusraide Heinolan ratapihalta [[Sahanniemi|Maitiaislahden]] rantaan. <ref name=historia />
 
Radan vihkiäisiä viettiin [[10. syyskuuta]] [[1932]], tasan neljä vuotta rakentamisen aloittamisen jälkeen. Tuona päivänä ajettiin juhlajuna Helsingistä Lahteen ja edelleen Heinolaan. Juhlajuna pysähtyi useilla liikennepaikoilla sekä Jyrängön rautatiesillalla, jonkä päältä matkustajat saivat 10 minuutin ajan ihailla sillalta avautuvia maisemia. Juhlallisuudet jatkuivat Heinolan rautatieasemalla, jossa Juho Kinnuselle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi. Juhlallisuuksiin osallistui myös presidentti [[P.E. Svinhufvud]]. <ref name=historia />
Rivi 125:
:Teollisuusraide [[Sahanniemi|Sahanniemeen]] ja edelleen [[Rautsalo]]on erkanee Heinolan ratapihan eteläpään vaihdekujasta. Se kulkee Maitiaislahden länsirantaa pitkin, ja lahden eteläpäässä lopulta ylittää sen. Ahtaan kuormaulottuman vuoksi Maitiaislahden ylittävä vanha silta korvattiin [[1990-luku|1990-luvun]] alussa [[Suosaari|Suosaaresta]] tuodulla sillalla, joka oli ennen toiminut yhtenä alkuperäisistä [[Kallansillat|Kallansilloista]].
 
Raide avattiin alunperinalun perin vuonna [[1932]]<ref name=historia /> Maitiaislahden satamaratana. Rataa jatkettiin Maitiaislahden yli [[1960-luku|1960-luvulla]] [[Tampella|Tampellan]] aloittaessa toimintansa [[Rautsalo]]ssa. Nykyään Tampellan tehtaan paikalla sijaitsee [[Heinolan Flutingtehdas|Stora Enson kartonkitehdas]], joka on tällä hetkellä radan ainoa käyttäjä. Aiemmin rautatiekuljetuksia ovat käyttäneet myös Sahanniemessä sijainneet [[Heinolan Sahakoneet Oy]], [[UPM]]:n [[vaneri|vaneritehdas]], [[Enso Packaging Oy]], [[Suomen Kuitulevy]] ja UPM:n saha<ref>http://vaunut.org/kuva/55142</ref>. Nämä vanhat raiteet ovat yhä jäljellä, mutta pahoin pusikoituneina.
 
:Heinolan päivystäjä käy Rautsalossa päivittäin vieden sinne raakapuuta ja tuoden kartonkia. Radalla liikkuu raakapuuvaunuja (Occ, Ocpp, Snpss, Hkb), konteilla lastattuja Occ-vaunuja sekä Gbln-, Sim- ja Simn-sarjojen vaunuja. Kontit on lastattu Occ-vaunujen päätyihin niin, että trukki pääsee niihin käsiksi lastauslaiturilta.