Ero sivun ”Nymfi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
palautus - luokitus ajaa epämääräisen luettelon asian paremmin |
laajennusta ja lähteitä; otsikointi; katso myös |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee myyttisiä hahmoja, biologisesta käsitteestä katso [[nymfi (biologia)]].}}
[[Kuva:Rape Hylas Massimo.jpg|thumb||300px|[[Hylas]] ja nymfit. Junius Bassuksen basilika, Rooma, 4. vuosisadan alkupuolisko.]]▼
'''Nymfit''' ovat [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa mytologiassa]] naispuolisia luonnonhenkiä, jotka syntyivät [[Uranos|Uranoksen]] veripisaroista, kun [[Kronos]] leikkasi Uranoksen peniksen. Nymfit ovat yleensä sidoksissa johonkin tiettyyn paikkaan tai maanmuotoon. He liikkuivat usein jumalien ja jumalattarien seurassa. [[Satyyri]]t pitivät nymfeistä ja halusivat usein tyydyttää halunsa näiden kanssa.▼
▲[[Kuva:Rape Hylas Massimo.jpg|thumb||
'''Nymfit''' ({{k-grc|Νύμφη}}) ovat [[Kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen mytologian]] luonnonhengettäriä, vuorten, vesistöjen, metsien ja puiden naispuolisia jumaluuksia<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= (Toimittanut) N. G. L. Hammond, H. H. Scullard| Nimeke= The Oxford Classical Dictionary (sivu 743), 2. painos | Julkaisija= Oxford University Press | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 0-19-869117-3}}</ref>.
== Ominaispiirteet ==
▲
Koska nymfejä kutsuttiin asuttamansa luonnonosan tai maantieteellisen sijainnin mukaan, oli heitä lukematon määrä kaikkialla<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= (Toimittanut) N. G. L. Hammond, H. H. Scullard| Nimeke= The Oxford Classical Dictionary (sivu 743), 2. painos | Julkaisija= Oxford University Press | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 0-19-869117-3}}</ref>. Nymfejä oli maalla ([[dryadit]]), meressä ([[nereidi]]t) ja makeissa vesissä [[najadi]]t), puissa ([[Hamadryadit]]) ja [[Haades|Haadeksessa]] ([[Eurydike]]). Lisäksi nymfeiksi laskettiin klassiset [[muusa]]t (''Korykian nymfit'').
Vaikka nymfit eivät olleet kuolemattomia, he olivat silti pitkäikäisiä. Nymfejä pidettiin ihmiselle hyödyllisinä, mutta he eivät aina olleet hyväntahtoisia<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= (Toimittanut) N. G. L. Hammond, H. H. Scullard| Nimeke= The Oxford Classical Dictionary (sivu 744), 2. painos | Julkaisija= Oxford University Press | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 0-19-869117-3}}</ref>. Tunnetussa tarinassa [[Hylas]] oli hakemassa vettä lammesta, kun yksi tai useampi nymfi ihastui hänen ulkonäköönsä ja sieppasi hänet luokseen lähteeseen. Myös [[Skylla]] oli alun perin nymfi, ja [[Kirke]] muutti hänet kuusipäiseksi hirviöksi. Tavallinen kuolevainen, joka kohtasi nymfin kasvoista kasvoihin, joutui tämän pauloihin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= (Toimittanut) N. G. L. Hammond, H. H. Scullard| Nimeke= The Oxford Classical Dictionary (sivu 744), 2. painos | Julkaisija= Oxford University Press | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 0-19-869117-3}}</ref>.
== Kultin levinneisyys ==
Nymfien kultti alkoi levittäytymisensä koko kreikkalaiseen maailmaan [[Homeros|Homeroksen]] ajoista alkaen, ja lopulta heistä tuli osa [[Rooman valtakunta|roomalaista]] jumaltarustoa. Nymfejä palvottiin usein luolissa, kuten Varin kaupungin lähettyvillä, jonne Arkedemus perusti pyhätön vuoren nymfille. Taiteessa nymfejä saatettiin kuvata tanssivina tyttöinä [[Hermes|Hermeksen]] ja [[Pan|Pan-jumalan]] seurassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= (Toimittanut) N. G. L. Hammond, H. H. Scullard| Nimeke= The Oxford Classical Dictionary (sivu 744), 2. painos | Julkaisija= Oxford University Press | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 0-19-869117-3}}</ref>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Katso myös ==
*[[Kalypso]]
{{Commonscat|Nymphs|nymfit}}
{{Tynkä/Mytologia}}
| |||