Ero sivun ”Sumraus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pieniä tarkennuksia |
kuvia lisää ja kuvaavampia |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Lautrec the clownesse cha-u-kao 1895.jpg|thumb|[[Henri de Toulouse-Lautrec]]in maalaus klovni Cha-u-kaosta vuodelta 1895. Varsinkin sinisessä taustassa ja naisen tummassa hameessa on runsasta sumrausta.]]
[[Tiedosto:Drybrush stroke.jpg|thumb||Sumrausta mustalla akryylivärillä.]]▼
'''Sumraus''' tai shumraus tarkoittaa maalaamista kuivalla siveltimellä ja pienellä määrällä paksua peittävää väriä niin, että maalauspohja tai alempi maalauskerros jää paikoin näkyviin. <ref name="Akke Kumlien">Akke Kumlien: Taidemaalauksen käsikirja, s. 105. WSOY, 1962. Suomentanut Onni Oja</ref><ref>[http://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/tiedostot/sanasto.pdf Taidehistorian sanasto, Jyväskylän yliopisto]</ref>
Sumraus tulee saksan sanasta schumra, joka tarkoittaa hämärtämistä tai sumentamista.<ref name="Akke Kumlien" />
Rivi 5:
Sumratessa [[sivellin]]tä pidellään viistosti ja kevyesti niin, että väri tarttuu pieninä pisteinä maalauspohjan koholla oleviin kohtiin. Hentoja sävyjä sumratessa siveltimen voi pyyhkiä miltei puhtaaksi väristä. <ref name="Akke Kumlien" /> Sumraamiseen soveltuvat parhaiten siveltimet, joissa on pitkähköt, noin 3-4 sentin pituiset jäykät harjakset.<ref name="Akke Kumlien 2" /> Vanhat mestarit ovat usein käyttäneet sumrausta, etenkin valkokohotuksessa eli maalatessaan vaalealla värillä tumman [[imprimituuri]]-alusmaalauksen päälle. <ref name="Akke Kumlien" /> Myös akvarelliväreillä voi sumrata. Se soveltuu hyvin myös temperamaalaukseen.
Sumraamalla maalattu melko tasainenkin pinta on elävämpi kuin runsaalla värillä peittävästi sivelty maalausjälki. Väri ei peitä yhtenäisesti, vaan pinta koostuu harsomaisesti pienistä väripisteistä. Pisteiden suuruutta voi säädellä painamalla sivellintä enemmän tai vähemmän. [[Pointillismi]] muistuttaa sumrausta, vaikka pointillismissa vaikutus on useimmiten saatu aikaan karkean maalauskankaan ja palettiveitsellä kaapimisen avulla. <ref name="Akke Kumlien 2">Akke Kumlien: Taidemaalauksen käsikirja, s. 118-119. WSOY, 1962. Suomentanut Onni Oja</ref><ref>[http://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/tiedostot/sanasto.pdf Taidehistorian sanasto, Jyväskylän yliopisto]</ref> Jälki-impressionisti [[Henri de Toulouse-Lautrec]] kuitenkin on käyttänyt maalauksissaan runsasta ja puhdasta sumrausta.
Sumrausta on käytetty ihon maalaamisessa, koska muotoa ja valöörisiirtymiä voi sumraamalla rakentaa astettain. [[Sfumato]], joka tunnetaan esimerkiksi [[Rafael]]in maalauksista ja [[Leonardo da Vinci]]n [[Mona Lisa]]sta, on saatu aikaan maalaamalla sumrauksen päälle ohuita läpikuultavia kuullotuksia. Sumraaminen olikin erityisen suosittua venetsialaisessa taiteessa 1400- ja 1500-luvulla. Vincin ja Rafaelin ohella [[Giorgione]], [[Tizian]] ja [[Tintoretto]] käyttivät sitä. Sumrausta on kuitenkin käytetty kautta aikojen tietoisesti tai tiedostamatta, ja sitä käytetäan myös nykytaiteessa. <ref name="Akke Kumlien 2" />
Sumrauksen vastakohta maalaustekniikan kannalta on tasainen lasuuri tai laveeraus, jossa maalataan melko tasaisella ohennetulla värillä.
<gallery>
Tiedosto:Henri de Toulouse-Lautrec 006.jpg|[[Henri de Toulouse-Lautrec]]in maalaus ''La Goulue Moulin Rougessa'' 1895. Toulouse-Laurec on tässä maalannut piirustusmaisesti kuivalla siveltimellä katkonaisia viivoja niin tummalla kuin vaalealla värillä.
Tiedosto:Lautrec the clownesse cha-u-kao at the moulin rouge ii 1895.jpg|Henri de Toulouse-Lautrecin maalaus klovni Cha-u-kaosta vuodelta 1891. Naisen hame on rakennettu useista sumrauskerroksista samalla keltaisella.
Tiedosto:Gustav Klimt 058.jpg|[[Gustav Klimt]]: Sonja Knipsin muotokuva vuodelta 1898. Klimt maalasi useita muotokuvia naisista vaaleissa puvuissa, ja käytti sivellintä monipuolisesti harsomaisen kangaspilven kuvaamiseen. Tässä on käytetty sumrausta ja ohuita värikerroksia.
</gallery>
==Lähteet==
| |||