Ero sivun ”Vuorentaan kartano” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tyyli ja typot
Lisäyksiä ja muokkausta
Rivi 1:
'''Vuorentaan kartano''' sijaitsee lähellä Halikonjoen suuta [[Halikko|Halikossa]] Halikonjoen suulla, [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]]. KyseessäKartano on pieninSuomen Halikonvanhin kolmestayhä aateliskartanostaasuttu kivilinna. KartanoKyseessä on Suomenpienin vanhinHalikon yhäkolmesta asuttuaateliskartanosta. kivilinna.
 
==Historia==
Vuorentaka tunnetaan säterinä, eli aatelin asuinkartanona [[1500-luku|1500-luvun]] lopulta asti. Alun perin se on kuulunut [[Joensuun kartano]]n yhteyteen. [[Horn-suku]] omisti kartanon 1700-luvulle asti, joilloin se myytiin käyttämättömänä. Se on ollut merkittävä kartano, sillä tällaisia kivilinnoja rakensivat vain korkeimmat aateliset.
Osa päärakennuksesta on peräisin [[1400-luku|1400-luvun]] lopulta tai 1500-luvulta. Rakennuksen vanhasta iästä kertoo sen sijainti hallitsevalla paikalla, tornimainen muoto ja se, että vielä 1850-luvulla rakennusta ympäröi matala muuri.
 
Vuorentaka tunnetaan [[säteri_(ratsutila)|säterinä, eli aatelin asuinkartanona]] [[1500-luku|1500-luvun]] lopulta asti. Alun perin se on kuulunut [[Joensuun kartano]]n yhteyteen. [[Horn-suku]] omisti kartanon 1700-luvulle asti, joilloinjolloin se myytiin käyttämättömänä. Se on ollut merkittävä kartano, sillä tällaisia kivilinnoja rakensivat vain korkeimmat aateliset.<ref name="moisio">{{Verkkoviite | Osoite = http://213.138.144.231/moisio/kuninkaantie/j_v_kart/vuorentaan_kartano.htm | Julkaisija = | Nimeke = Moision yläasteen Kuninkaantie-projekti}}</ref>
Vuorentaka oli asumattomana [[1700-luku|1700-luvun]] jälkipuoliskolla pitkän aikaa. Kivirakennus raunioitui ja vuonna [[1802]] se muutettiin viljamakasiiniksi ja oli siinä käytössä yli 50 vuotta. [[Armfelt-suku]] osti kartanon ja entisöi [[1800-luku|1800-luvun]] puolivälissä päärakennuksen. [[Peter Georg Sundius|Peter Georg Sundiuksen]] piirustusten mukaan sitä laajennettiin 1854-55. Tällöin rakennus sai goottilaisen ulkomuotonsa.
 
Vuorentaka oli asumattomana [[1700-luku|1700-luvun]] jälkipuoliskolla pitkän aikaa. Kivirakennus raunioitui ja vuonna [[1802]] se muutettiin viljamakasiiniksi ja oli siinä käytössä yli 50 vuotta. [[Armfelt-suku]] osti kartanon ja entisöi päärakennuksen [[1800-luku|1800-luvun]] puolivälissä päärakennuksen.<ref [[Petername="moisio">{{Verkkoviite Georg| Osoite = http://213.138.144.231/moisio/kuninkaantie/j_v_kart/vuorentaan_kartano.htm Sundius|Peter GeorgJulkaisija Sundiuksen]]= piirustusten| mukaanNimeke sitä= laajennettiinMoision 1854yläasteen Kuninkaantie-55.projekti}}</ref> TällöinKartano rakennuson saiedelleen goottilaisenArmfeltien ulkomuotonsaomistuksessa.
Kartano on yhä Armfeltien omistuksessa.
 
===Rakennushistoria===
 
Päärakennuksen vanhin osa on harmaakiveä ja on peräisin [[1400-luku|1400-luvun]] lopulta tai 1500-luvulta. Rakennus sijaitsee ympäristöään korkeammalla hallitsevalla paikalla. Alkuperäinen osa on muodoltaan erityisen tornimainen ja muoto on säilynyt nykypäivään asti. Vielä 1850-luvulla rakennusta ympäröi matala muuri. Armfeltien ostettua kartanon päärakennus korjattiin ja [[Peter Georg Sundius|Peter Georg Sundiuksen]] piirustusten mukaan sitä laajennettiin 1854 - 1855. Tällöin rakennus sai pääosin punatiilisen goottilaisen ulkomuotonsa. <ref name="moisio">{{Verkkoviite | Osoite = http://213.138.144.231/moisio/kuninkaantie/j_v_kart/vuorentaan_kartano.htm | Julkaisija = | Nimeke = Moision yläasteen Kuninkaantie-projekti}}</ref>
 
Kartanon päärakennusta on korjattu 2000-luvulla [[Museovirasto]]n avustuksella. Samalla rakennuksen sisäosat ovat saaneet takaisin 1800-luvun asunsa.
 
{{Halikko}}