Ero sivun ”Sixtus V” versioiden välillä

Peretti kasvoi köyhän talonpojan poikana Grottammaressa, Marche di Anconan provinssissa Keski-Italiassa. Hän työskenteli nuoruudessaan sikopaimenena ennen siirtymistään [[fransiskaanit|fransiskaaniluostariin]] Montaltoon, jossa hänet tunnettiin myöhemmin nimellä veli Luigi d'Este.<ref name="Hanska/115">Hanska 2005: 115.</ref> Hän osoittautuikin pian lahjakkaaksi saarnamieheksi., Hänja nousinousikin useisiin kirkollisiin tehtäviin,. joissaNiissä osoitti tarmoa ja paneutuneisuutta. Vuonna 1570 hänestä tuli Saint'Agathan kardinaalipiispa.<ref name="Hanska/115">Hanska 2005: 115.</ref>

Konklaavi valitsi hänet uudeksi paaviksi kahden kolmasosan enemmistöllä 24. huhtikuuta 1585. Hänen valintaansaValintaan sanotaan vaikuttaneen hänen hyvä fyysinen kuntonsa, josta katsottiin olevan hyötyä haettaessa paavia pitkäksi toimikaudeksi. Hänen edeltäjänsä [[Gregorius XIII]] oli jättänyt kirkkokunnan asiat rempalleen; Sixtus V tarttui niihin voimakkaalla kädellä, toimittaen tuhansia pahantekijöitä ja rikollisia oikeuteen. TästäAikalaistarinoissa kerrotaan aikalaistarinoissa, että Roomassa Castel Sant'Angelon muureilla oli hänen hallintokaudellaan enemmän seipäiden päihin pistettyjä telotettujenteloitettujen rikollisten pääkalloja, kuin Rooman toreilla vesimelooneja.<ref name="Hanska/115" />

Vuonna 1586 hän sääti säännön, jossa kardinaalien määrä rajoiteettiin 70 kappaleeseen,<ref>Heininen 2004: 9.</ref>. joka sääntöSääntö pysyikin voimassa aina vuoteen 1958, jolloin paavi [[Johannes XXII]] rikkoi säännön.sitä<ref>Hanska 2005: 214.</ref>. Jo seuraavana vuonna hän vastauskonpuhdistusten aikana) hän julkaisi bullan ''Immensa aeterni Dei''. Lyhykäisyydessään tällä bullallaBullalla yksinkertaistettiin päätöksentekojärjestelmiä. Kyseisessä bullassa muunja muassa perustettiin lukuisa joukkolukuisia uusia kongregaatioita, joista mainittakoon esimerkiksi Pyhä [[Inkvisitioinkvisitio]] lat. ''({{k-la|Congregatio Sanctae Inquisitionis haereticae pravitatis''}}), joka perustettiin työkaluksi taistelussa harhaoppeja vastaan ja toisena mainittakoon kanonisaatioita käsittelevä kongrekaatiokongregaatio nimeltä lat. ''Congregatio pro sacris ritis et caeremoniis'', jonka tehtäviin kuului muun muassa pyhimysten julistaminen.<ref>Hanska 2005: 204-205, 231.</ref> Kolmantena uutena kongrekaationakongregaationa voidaan mainita painettujen julkaisujen sensuuriin keskittynyt kongrekaatiokongregaatio lat. ''({{k-la|Congregatio pro Indire librorum prohibitorum''}}).<ref>Hanska 2005: 205.</ref>

Sixtus V julisti Henrik Navarralaisen (myöhemmin [[Henrik IV (Ranska)|Ranskan Henrik IV]]) kirkonkiroukseen ja uudisti Englannin [[Elisabet I]]:n kirkonkirouksen.

Paavi Sixtus tunnetaan paaveista suurimpana mesenaattina ja rakennuttajana. Hän rakennutti lukemattomia julkisia rakennuksia, teitä ja siltoja ja mm. viimeistelytti [[Pietarinkirkko|Pietarinkirkon]] kupolin. Itselleen hän rakennutti [[Santa Maria Maggiore]]n basilikaan suureellisen hautakappelin, jonne hänet hadattiinhaudattiin lopulta vuosi hänen kuolemansa jälkeen. TosinHänen Sixtuksensydämensä sydäntosin haudattiin aikakaudelle tyypilliseen tapaan toisaalle, mikä saikin saikin viimeisen leposijansa [[Quirinalis]]-kukkulalla sijatsevastasijatsevaan Pyhien Vincenzon ja Anastasion kirkostakirkkoon.<ref>Hanska 2005: 211-212.</ref>. Hänen aikaansaannoksiaan ihastellaan nykyäänkin Roomassa,. jossa niitäNiitä ovat lukuisat obeliskit, joita pystytettiin koristamaan Rooman kaupunkikuvaa. NiitäSikstus V:n pystyttämiä obeliskeja ovat muun muassa Santa Maria Maggioren piazzalla oleva obeliski ja Vatikaanin aukion keskeltä löytyvä obeliski. Hänen rakennuttamiaan ovat myös niin sanotut [[Espanjalaiset portaat]]. Näihin hänen aikaansaannoksiin hän käytti hoviarkkitehtinaan Domenico Fontanaa (1543 – 1607).<ref>Hanska 2005: 294-295.</ref>