Ero sivun ”Miinalaiva Louhi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 48:
|}
'''Miinalaiva Louhi''' (aiemmin ''Voin
== Venäjän laivastosta Suomen laivastoon ==
Miinalaiva ''Voin'' valmistui [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana vuonna [[1917]]
▲Miinalaiva Voin valmistui ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna [[1917]] Kolmnassa [[Moskova]]n liepeillä josta se toimitettiin [[Itämeri|Itämerelle]] miinoituskäyttöön. Aluksella ehdittiin suorittaa sodan aikana joitakin miinanlaskuoperaatioita. Venäläisten poistuttua Suomesta keväällä 1918 jäi alus suomalaisten haltuun ja ristittiin M1:ksi. M1 oli aikoinaan suurin Suomen vasta perustetun laivaston aluksista.
== Rauhan vuodet ==
[[Kuva:miinalaiva_louhi_2.jpg|left|240px|thumb|M1 tuleva miinalaiva Louhi]]
Ensimmäisen kerran
[[1920-luku|1920-]] ja [[1930-luku|1930-luvuilla]]
== Talvisota ==
Suomen laivaston miinoituskyky oli [[talvisota|talvisodan]] syttyessä vuonna [[1939]] heikko.
▲Suomen laivaston miinoituskyky oli [[talvisota|talvisodan]] syttyessä vuonna [[1939]] heikko. Miinalaiva Louhi oli Suomen laivaston tehokkain miinoittaja sodan syttyessä. Muuta miinojen laskemiseen soveltuvaa kalustoa olivat viisi pientä Venäjän laivastolta perittyä [[miinavene]]ttä, laivaston muut pinta-alukset ja sukellusveneet sekä laivaston käyttöön otetut siviilialukset. Aluksista ainoastaan miinalaiva Louhi pystyi laskemaan suuria miinoitteita.
[[Kuva:miinalaiva_louhi_3.jpg |left|240px|thumb|Miinalaiva Louhi sukellusveneiden emälaivana kesällä 1939. Louhen kylkeen kiinnittyneinä Suomen laivaston kaikki kolme vetehinen-luokan sukellusvenettä]][[Kuva:miinalaiva_louhi_4.jpg|right|240px|thumb|M1 tuleva miinalaiva Louhi]]
Suomen laivasto laski talvisodan aikana kaikkiaan noin 1 900 merimiinaa, joista miinalaiva Louhen osuus oli noin kolmannes. Louhi kunnostautui erityisesti neuvostoliittolaisten sukellusveneiden [[Pohjanlahti|Pohjanlahdelle]] pääsyä estävän laajan miinoitteen laskemisessa. Miinoitustoiminta samoin kuin merisodankäynti päättyivät talvisodan osalta tammikuussa [[1940]] [[Suomenlahti|Suomenlahden]] jäätyessä umpeen.
Rivi 70 ⟶ 68:
Miinoitustoimintaa jatkettiin Suomenlahdella heti talvisodan päätyttyä ja meren vapauduttua jäistä Neuvostoliiton maihinnousuvaaran poistamiseksi.
==
Suomen laivaston miinoituskyky oli parantunut merkittävästi [[jatkosota|jatkosodan]] alkuun mennessä. Laivastolle oli valmistunut keväällä [[1941]] kaksi ajanmukaista miinalaivaa, miinavarastot olivat merkittävästi kasvaneet, käyttöön oli saatu uusinta teknologiaa edustavia saksalaisia [[herätemiina|herätemiinoja]] ja Suomen oma merimiinatuotanto oli käynnistynyt. Jatkosodan aikana Suomi pystyikin, yhteistyössä [[Kriegsmarine|Saksan laivaston]] kanssa, laskemaan merkittävästi suurempia ja tehokkaampia miinoitteita kuin talvisodan aikaiset lähinnä pelotetarkoitukseen kelpaavat miinavaarannokset. Saksalais-suomalaiset miinoitteet sekä Porkkala-Naissaari –välille laskettu [[sukellusveneverkko]] aiheuttivat neuvostolaivastolle merkittäviä tappioita ja pystyivät lopulta kesästä [[1943]] lähtien sulkemaan vihollislaivaston itäiselle Suomenlahdelle.▼
Uusien miinalaivojen [[Miinalaiva Riilahti|''Riilahden'']] ja [[Miinalaiva Ruotsinsalmi|''Ruotsinsalmen'']] kantaessa päävastuun laivaston miinoitustoiminnasta jäi jo vanhentunut ''Louhi'' taka-alalle.
▲Suomen laivaston miinoituskyky oli parantunut merkittävästi [[jatkosota|jatkosodan]] alkuun mennessä. Laivastolle oli valmistunut keväällä [[1941]] kaksi ajanmukaista miinalaivaa, miinavarastot olivat merkittävästi kasvaneet, käyttöön oli saatu uusinta teknologiaa edustavia saksalaisia [[herätemiina|herätemiinoja]] ja Suomen oma merimiinatuotanto oli käynnistynyt. Jatkosodan aikana Suomi pystyikin, yhteistyössä Saksan laivaston kanssa, laskemaan merkittävästi suurempia ja tehokkaampia miinoitteita kuin talvisodan aikaiset lähinnä pelotetarkoitukseen kelpaavat miinavaarannokset. Saksalais-suomalaiset miinoitteet sekä Porkkala-Naissaari –välille laskettu [[sukellusveneverkko]] aiheuttivat neuvostolaivastolle merkittäviä tappioita ja pystyivät lopulta kesästä [[1943]] lähtien sulkemaan vihollislaivaston itäiselle Suomenlahdelle.
▲Uusien miinalaivojen [[Miinalaiva Riilahti|Riilahden]] ja [[Miinalaiva Ruotsinsalmi|Ruotsinsalmen]] kantaessa päävastuun laivaston miinoitustoiminnasta jäi jo vanhentunut Louhi taka-alalle. Miinoitusoperaatioiden ohessa Louhi toimi myös sukellusveneiden emälaivana ja kauppa-alusten saattotehtävissä.
== Louhen uppoaminen ==
Uppoamisen syyksi on epäilty sekä magneettista herätemiinaa että saksalaisen sukellusveneen ampumaa [[torpedo]]a. Mahdollinen uppoamisen aiheuttanut miina olisi peräisin joko suomalaisten vuonna 1941 tai saksalaisten vuonna [[1944]] laskemasta miinoitteesta. Uusimpien saksalaislähteiden ja hylyllä suoritettujen sukellusten perusteella upotuksen todennäköisempi syy oli sukellusvene, vaikka uppoamisen silminnäkijät eivät torpedon jättämää kulkuvanaa nähneetkään. Tässä tapauksessa upotuksen suorittanut sukellusvene olisi todennäköisesti [[VIIC]]-luokan sukellusvene ''U-370'', joka oli ilmoittanut suorittaneensa uppoamispäivänä epäonnistuneen hyökkäyksen sota-alusta vastaan samaisella vesialueella. ''Louhen'' upottaminen jäi siten mahdollisesti [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] viimeiseksi sukellusveneiden suorittamaksi onnistuneeksi hyökkäykseksi [[Itämeri|Itämerellä]].{{Lähde}}▼
▲Miinalaiva Louhen kohtaloksi koitui Saksaa vastaan käydyn [[Lapin sota|Lapin sodan]] aikana [[Hanko|Hangon]] eteläpuolella suoritettu miinoitusoperaatio. Louhi oli ollut laskemassa saksan laivaston toiminnan estämiseksi tarkoitettua miinoitetta yhdessä miinalaiva Ruotsinsalmen kanssa [[12. tammikuuta]] 1945. Louhi ja Ruotsinsalmi olivat paluumatkalla Hankoon suomalaisten ja neuvostoliittolaisten vartioveneiden suojaamina kun Louhen takaosassa räjähti ja alus upposi vain kahdessa minuutissa 40 metrin syvyyteen 7,5 [[meripeninkulma]]a kaakkoon [[Russarön majakka|Russarön majakasta]]. Louhen upotessa menehtyi 11 merisotilasta. Loput miehistöstä pelastettiin Louhea saattaneisiin aluksiin.
▲Uppoamisen syyksi on epäilty sekä magneettista herätemiinaa että saksalaisen sukellusveneen ampumaa [[torpedo]]a. Mahdollinen uppoamisen aiheuttanut miina olisi peräisin joko suomalaisten vuonna 1941 tai saksalaisten vuonna [[1944]] laskemasta miinoitteesta. Uusimpien saksalaislähteiden ja hylyllä suoritettujen sukellusten perusteella upotuksen todennäköisempi syy oli sukellusvene, vaikka uppoamisen silminnäkijät eivät torpedon jättämää kulkuvanaa nähneetkään. Tässä tapauksessa upotuksen suorittanut sukellusvene olisi todennäköisesti [[VIIC]]-luokan sukellusvene U-370, joka oli ilmoittanut suorittaneensa uppoamispäivänä epäonnistuneen hyökkäyksen sota-alusta vastaan samaisella vesialueella. Louhen upottaminen jäi siten mahdollisesti [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] viimeiseksi sukellusveneiden suorittamaksi onnistuneeksi hyökkäykseksi [[Itämeri|Itämerellä]].
==Lähteet==
Rivi 90 ⟶ 86:
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
{{DEFAULTSORT:Louhi}}
[[Luokka:
[[Luokka:Suomen merivoimien miinalaivat]]
| |||