Ero sivun ”ARA General Belgrano” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MelancholieBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: ms:ARA Jeneral Belgrano
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[File:ARA General Belgrano underway.jpg|thumb|300px|General Belgrano]]
'''General Belgrano''' oli [[ArgentiinaArgentiinan laivasto]]n laivaston [[risteilijä]], jonka brittiläinen[[Royal ydinsukellusveneNavy|Kuninkaallisen HMSlaivaston]] ydinsukellusvene ''HMS Conqueror'' upotti Etelä-Atlantilla [[Falklandin2. sota|Falklandin sodantoukokuuta]] yhteydessä [[2. toukokuuta1982]] Etelä-Atlantilla [[1982Falklandin sota|Falklandin sodassa]]. Aluksen nimen edessä käytetään joissakin yhteyksissä argentiinalaisten sotalaivojen nimeen virallisesti kuuluvaa ARA-lyhennettä ("ARA ''General Belgrano''").
 
Alus oli vuonna 1938 vesille laskettu yhdysvaltalainen Brooklyn-luokan risteilijä, alkuperäiseltä nimeltään USS ''USS Phoenix''. Alus selvisi japanilaisten [[Hyökkäys Pearl Harboriin|hyökkäyksestä Pearl Harboriin]] ja palveli [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] osallistuen useisiin taisteluihin. USS ''USS Phoenix'' poistettiin [[Yhdysvaltain laivastonlaivasto]]n vahvuudesta vuonna 1946 ja myytiin viisi vuotta myöhemmin Argentiinalle[[Argentiina]]lle. Se sai aluksi nimekseen ARA ''17 de Octubre'' ("17. lokakuuta") presidentti [[Juan Perón]]in puolueelle tärkeän päivämäärän mukaan. Aluksen miehistö osallistui kapinaan Perónia vastaan vuonna 1955, ja vuonna 1956 se sai uuden nimen Argentiinan itsenäisyyssodan sankarin, kenraali [[Manuel Belgrano]]n mukaan.
 
''General Belgranon'' pääaseistuksen muodostivat viisitoista 152 mm:n tykkiä. 1960-luvun lopulla alusta modernisoitiin asentamalla siihen [[Sea Cat]] -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ja kahden helikopterin laskeutumisalustat. 185,4 metriä pitkän aluksen huippunopeus oli 32,5 solmua. Aluksen miehistön vahvuus oli 1 138.
 
==''General Belgranon'' tuho==
[[Tiedosto:USSPhoenix-later-ARAGeneralBelgrano.jpeg|thumb|270px|left|USS ''Phoenix'', tuleva ARA ''General Belgrano'', Pearl Harborissa japanilaisten hyökkäyksen jälkeen. Taustalla näkyy liekehtivistä yhdysvaltalaisista sotalaivoista nousevia savupilviä.]]
[[Tiedosto:Submarine1.jpg|thumb|HMS ''Conqueror'']]
Falklandin sodan puhjettua keväällä 1982 ''General Belgrano'' lähetettiin huhtikuun lopulla eräiden muiden argentiinalaisten sota-alusten tavoin asemiin [[Falklandinsaaret|Falklandinsaarten]] ympärille odottamaan lähestyviä [[Royal Navy]]nNavyn voimia. Alus kuitenkin pysytteli Britannian julistaman, Falklandinsaaria ympäröivän säteeltään 200 meripeninkulmaa laajan sotatoimialueen ulkopuolella. HMS ''HMS Conqueror'' löysi ''General Belgranon'' Burdwoodinmatalikolta saarten eteläpuolelta 30. huhtikuuta ja alkoi varjostaa alusta. ''General Belgranon'' arveltiin olevan osa pihtiliikettä, jossa argentiinalaiset sota-alukset lähestyivät saaria sekä pohjoisen että etelän suunnasta.
[[Tiedosto:ARA Belgrano sinking.jpg|thumb|300px|Uppoava ''General Belgrano''. Argentiinalaiselta pelastuslautalta otettu valokuva.]]
 
Matalalla merialueella sukellusveneen oli vaikea seurata ''General Belgranoa'' turvallisesti, ja pääministeri [[Margaret Thatcher]] antoi lopulta käskyn tuhota risteilijä. 2. toukokuuta kello 15.57 HMS ''HMS Conqueror'' ampui kolme torpedoa, joista kaksi osui maaliin. Toinen torpedo räjähti aluksen konehuoneessa. Räjähdys tuhosi konehuoneen ja sen yläpuolella sijainneet virkistystilat surmaten välittömästi arvioiden mukaan noin 275 miestä. Alukseen alkoi tulvia vettä, eivätkä pumppulaitteistot toimineet sähköjen katkeamisen takia. Kaksikymmentä minuuttia osumien jälkeen ''General Belgranon'' kapteeni Hector Bonzo antoi käskyn jättää uppoava alus. Vajaa kolmasosa risteilijän miehistöstä sai surmansa upotuksen yhteydessä: yhteensä kuolonuhreja oli 323, joukossa kaksi laivan mukana ollutta siviiliä. Seuraavina päivinä merestä pelastettiin yli 700 eloonjäänyttä. Myös chileläisiä[[Chilen sotalaivojalaivasto]] osallistui pelastustehtävään, vaikka maa oli erittäin huonoissa väleissä Argentiinan kanssa.
 
''General Belgranon'' upotus tapahtui sotatoimialueen ulkopuolella tilanteessa, jossa alus vieläpä suuntasi pois päin alueesta mannerta kohti. Thatcherilla ei upotuskäskyn antaessaan todennäköisesti ollut tietoa siitä, että aluksen kurssi vei pois sotatoimialueen suunnasta; toisaalta tämä tieto ei välttämättä olisi vaikuttanut upotuspäätökseen mitenkään. Tapahtuma herätti arvostelua Britanniassa, jossa jotkut pitivät sotatoimialueen ulkopuolella tapahtunutta ikivanhan sotalaivan upotusta tarpeettomana joukkomurhana. Argentiinassa upotus herätti suuttumusta ja aiheutti sen, että maan hallitus hylkäsi [[Peru]]n luonnosteleman rauhansuunnitelman ja Britannian myöhemmät aselepoesitykset. Aiemmin vain melko vähäisiä ihmishenkien menetyksiä aiheuttanut sota kiihtyi upotusta seuranneina viikkoina. Monet Thatcherin arvostelijat katsoivat upotuksen pilanneen rauhanomaisen ratkaisun mahdollisuudet. Thatcher vakuutti vuonna 1983, että upotuskäsky annettiin tilanteessa, jossa tieto Perun rauhansuunnitelmasta ei vielä ollut tullut Britannian hallitukselle.