Ero sivun ”Fysiokratismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
alkukappale |
||
Rivi 1:
'''Fysiokratismi''' eli '''fysiokratia''' oli [[1700-luku|1700-luvun]] puolivälissä vaikuttanut sen ajan [[maatalousyhteiskunta|maatalousyhteiskunnan]] mukainen talousmalli, jonka keskeinen ajatus oli [[Maatalous|maatalouden]] korostaminen. Fysiokraatit uskoivat, että kansojen vauraus johtui maataloudesta, eivätkä teollisuus tai kauppa tuo vaurautta. Fysiokraattien käsitys maataloudesta sisälsi mm. [[metsätalous|metsätalouden]] ja kaivostoiminnan, joten tosiasiallisesti he tarkoittivat kansojen vaurauden johtuvan laajemmasta [[alkutuotanto|alkutuotannosta]]. Maanviljelyksen tuottama ylijäämäravinto oli kuitenkin tarkastelussa pääsijalla, koska se oli kaiken muun alkutuotannon edellytys.
Fysiokratismin teoria sai alkunsa [[Ranska]]ssa, ja se oli kenties ensimmäinen hyvin kehitetty talousteoria. Fysiokratismi oli voimakkaasti sen ajan vallitsevalle [[merkantilismi]]lle vastakkainen suuntaus ja historiallisesti katsoen tärkeä askelkivi talousteoreettisessa ajattelussa merkantilismin ja [[klassinen liberalismi|klassisen liberalismin]] välillä.
==Historia==
Rivi 11 ⟶ 7:
Fysiokratismin teoria sai alkunsa [[Ranska]]ssa, ja se oli kenties ensimmäinen hyvin kehitetty talousteoria. Fysiokratismi oli voimakkaasti sen ajan vallitsevalle [[merkantilismi]]lle vastakkainen suuntaus. Fysiokraatit kutsuivat itseään nimellä ''économistes'' ja heistä tunnetuimpia olivat [[François Quesnay]] ja [[Mirabeau vanhempi]].
Fysiokratismi ei ikinä saanut laajaa kannatusta. Fysiokratian
Fysiokratian näkemykset vapaudelle perustuvasta talousjärjestelmästä periytyivät myöhäisemmälle [[klassinen liberalismi|klassiselle liberalismille]]. Etenkin [[Adam Smith]] sai vaikutteita fysiokraattien ajattelusta.
==Teoria==
===
Fysiokraattien mukaan maatalous on kansakunnan vaurauden lähde. Maatalouden ylikorostamisen pääperusteena oli maatalouden tuotteiden suuri lisääntyvyys. Esimerkiksi viljanjyvän kylvämällä saattaa saada kymmeniä uusia jyviä ja lehmä voi tuottaa useita jälkeläisiä lyhyessä ajassa. Vuosisatojen takaisen [[maatalousyhteiskunta|maatalousyhteiskunnan]] maa- ja metsätalous olivatkin pääasiallinen tapa sitoa auringon energiaa ihmiselle hyödynnettävään muotoon. Ennen [[fossiilinen polttoaine|fossiilisten polttoaineiden]] vauhdittamaa [[teollisuusyhteiskunta]]a, nämä olivatkin talouden pääasiallinen energianlähde.
Maanviljelijöiden tuottaman ylijäämäravinnon turvin voidaan hoitaa muita toimia. Voimavarat tulisi suunnata maataloustuotannon kasvattamiseen. Fysiokratismin mukaan maataloustuotannon taso määrittää valtion väestön määrän. Mitä suurempi on maataloustuotanto, sitä suurempi on valtion väestö ja samalla sitä mahtavampi on valtio.
Fysiokraatit kannattivat [[maavero]]a, sillä he ajattelivat sen olevan tehokkain tapa kerätä verot
Fysiokraatit kannattivat luonnollista maalaiselämää ja paheksuivat "keinotekoista" kaupunkielämää.
Rivi 25:
===Tableau économique===
Fysiokraattien ajatteluun kuului Quesnayn ''Tableau économiquessa'' esille tuleva ajatus siitä, että maatalous on ainoa tapa tuottaa ravintoa. Maanviljelijät käyttävät osan ravinnosta itse ja tuottavat ylijäämää käsityöläisten ja kauppiaiden ruokkimiseksi. Käsityöläiset eivät tuota mitään uutta, he vain muuttavat maatalouden tuotteita uuteen muotoon. Samoin kauppiaat vain välittävät maanviljelijöiden ja käsityöläisten tuotteita eteen päin. Käsityöläiset ja kauppiaat kuluttavat ruokaa, jotta jaksavat tehdä työtään. Maanviljelijät ovat tuottajia, käsityöläiset ja kauppiaat kuluttajia
''Tableau économique'' esitti samalla [[talouden kiertokulku|talouden kiertokulun]] ajatuksen, mikä on myöhemmissä talousteorioissa keskeisellä sijalla. ''Tableau économiquen'' voi myös ajatella maatalousyhteiskunnan talouden energiavirtoina.
===Luonnollinen järjestys===
Rivi 31 ⟶ 33:
Quesnay korosti ''luonnollisen järjestyksen'' (ransk. ''ordre naturel'') ja ''positiivisen järjestyksen'' (ransk. ''ordre positif'') välistä eroa. Luonnollinen järjestys on luonnonlakeihin perustuva järjestys ja positiivinen järjestys ihmisen keksimä järjestys. Quesnayn mukaan asiat ovat parhaiten positiivisen järjestyksen ollessa samansuuntainen luonnollisen järjestyksen kanssa. Fysiokraatit pitivät [[markkinatalous|markkinataloutta]] luonnollisen järjestyksen mukaisena.
===
Fysiokraattien mukaan vapauteen perustuva talousjärjestelmä on tehokas. Fysiokraatit kannattivat myös vapaata kauppaa (''[[laissez-faire]]''). Fysiokraatit vastustivat [[maaorjuus|maaorjuutta]], sillä he pitivät ihmisten vapaudelle perustuvaa talousjärjestelmää tehokkaampana.▼
▲Fysiokratismin mukaan maataloustuotannon taso määrittää valtion väestön määrän. Mitä suurempi on maataloustuotanto, sitä suurempi on valtion väestö ja samalla sitä mahtavampi on valtio.
▲Fysiokraatit kannattivat [[maavero]]a, sillä he ajattelivat sen olevan tehokkain tapa kerätä verot. Jos vauraus periytyi maasta, olisi tehokkainta verottaa vaurauden lähdettä. Fysiokraatit kannattivat [[monarkia]]a.
▲Fysiokraatit kannattivat myös vapaata kauppaa (''[[laissez-faire]]''). Fysiokraatit vastustivat [[maaorjuus|maaorjuutta]], sillä he pitivät ihmisten vapaudelle perustuvaa talousjärjestelmää tehokkaampana.
==Aiheesta muualla==
| |||