Ero sivun ”Fysiokratismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: simple:Physiocracy |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Fysiokratismi''' oli [[1700-luku|1700-luvun]] puolivälissä vaikuttanut talousmalli, jonka keskeinen ajatus oli [[Maatalous|maatalouden]] korostaminen. Fysiokraatit uskoivat, että kansojen vauraus johtui
==Historia==
Maatalouden ylikorostamisen pääperusteena oli maatalouden tuotteiden suuri lisääntyvyys. Esimerkiksi viljanjyvän kylvämällä saattaa saada kymmeniä uusia jyviä ja lehmä voi tuottaa useita jälkeläisiä lyhyessä ajassa. Teoria sai alkunsa [[Ranska]]ssa, ja se oli kenties ensimmäinen hyvin kehitetty talousteoria. Fysiokraatit kutsuivat itseään nimellä ''économistes'' ja heistä tunnetuimpia olivat [[Quesnay]] ja [[Mirabeau vanhempi]].▼
Fysiokratismin teoria sai alkunsa [[Ranska]]ssa, ja se oli kenties ensimmäinen hyvin kehitetty talousteoria. Fysiokratismi oli voimakkaasti sen ajan vallitsevalle [[merkantilismi]]lle vastakkainen suuntaus. Fysiokraatit kutsuivat itseään nimellä ''économistes'' ja heistä tunnetuimpia olivat [[François Quesnay]] ja [[Mirabeau vanhempi]]. Fysiokratismi ei ikinä saanut laajaa kannatusta. Fysiokratian näkemykset periytyivät [[klassinen liberalismi|klassiselle liberalismille]].
Fysiokraatit kannattivat myös vapaata kauppaa (''[[laissez-faire]]''). Fysiokraatit vastustivat [[maaorjuus|maaorjuutta]], sillä he pitivät ihmisten vapaudelle perustuvaa talousjärjestelmää tehokkaampana.▼
==Teoria==
▲Maatalouden ylikorostamisen pääperusteena oli maatalouden tuotteiden suuri lisääntyvyys. Esimerkiksi viljanjyvän kylvämällä saattaa saada kymmeniä uusia jyviä ja lehmä voi tuottaa useita jälkeläisiä lyhyessä ajassa.
Fysiokraattien ajatteluun kuului Quesnayn ''Tableau économiquessa'' esille tuleva ajatus siitä, että maatalous on ainoa tapa tuottaa ravintoa. Maanviljelijät käyttävät osan ravinnosta itse ja tuottavat ylijäämää käsityöläisten ja kauppiaiden ruokkimiseksi. Käsityöläiset eivät tuota mitään uutta, he vain muuttavat maatalouden tuotteita uuteen muotoon. Samoin kauppiaat vain välittävät maanviljelijöiden ja käsityöläisten tuotteita eteen päin. Käsityöläiset ja kauppiaat kuluttavat ruokaa, jotta jaksavat tehdä työtään. Maanviljelijät ovat tuottajia, käsityöläiset ja kauppiaat kuluttajia. ''Tableau économiquen'' voi myös ajatella maatalousyhteiskunnan talouden energiavirtoina.
Fysiokratismin mukaan maataloustuotannon taso määrittää valtion väestön määrän. Mitä suurempi on maataloustuotanto, sitä suurempi on valtion väestö ja samalla sitä mahtavampi on valtio.
Quesnay korosti ''luonnollisen järjestyksen'' (ransk. ''ordre naturel'') ja ''positiivisen järjestyksen'' (ransk. ''ordre positif'') välistä eroa. Luonnollinen järjestys on luonnonlakeihin perustuva järjestys ja positiivinen järjestys ihmisen keksimä järjestys. Quesnayn mukaan asiat ovat parhaiten positiivisen järjestyksen ollessa samansuuntainen luonnollisen järjestyksen kanssa. Fysiokraatit pitivät [[markkinatalous|markkinataloutta]] luonnollisen järjestyksen mukaisena.
▲Fysiokraatit kannattivat myös vapaata kauppaa (''[[laissez-faire]]''). Fysiokraatit vastustivat [[maaorjuus|maaorjuutta]], sillä he pitivät ihmisten vapaudelle perustuvaa talousjärjestelmää tehokkaampana.
[[Luokka:Taloushistoria]]
| |||