Ero sivun ”Seleukos I Nikator” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: sh:Seleuk I Nikator |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 47:
[[Susa]]ssa järjestetyissä [[häät|häissä]] Seleukos sai vaimokseen persialaisen [[Spitamenes|Spitameneen]] tyttären [[Apama I|Apaman]]. Aleksanteri Suuri meni itse naimisiin [[Dareios III]]:n tyttären kanssa, ja monet muutkin makedonialaiset ottivat persialaisia naisia vaimoikseen. Spitamenes oli taistellut Aleksanteria vastaan vielä pitkään sen jälkeen, kun Dareios oli kuollut. Aleksanteri luotti ilmeisesti Seleukokseen täysin, koska antoi hänelle Apaman vaimoksi. Seleukoksen ja Apaman liitto olikin Susassa solmituista avioliitoista ainut joka kesti. Ilmeisesti kyse oli todellisesta kiintymyksestä, koska Seleukoksella ei tuolloin ollut persialaisesta vaimosta suurtakaan poliittista hyötyä. Apama synnytti pian, ehkä vuonna 324 eaa, Seleukokselle [[Antiokhos I Soter|Antiokhos]]-pojan. Johannes Malalas mainitsee vielä kaksi tytärtä, joiden olemassaolosta ei ole varmuutta.<ref name="G912">Grainger 1990, s. 12</ref>
Seleukos mainitaan antiikin lähteissä kolmesti ennen Aleksanterin kuolemaa. Hän oli mukana Babylonin ulkopuolella tehdyssä purjehduksessa ja osallistui Aleksanterin ohella [[thessalia]]laisen [[Medeios|Medeioksen]] juhliin, joiden jälkeen Aleksanteri sairastui. Hänen kerrotaan myös nukkuneen [[Sarapis]]-jumalan temppelissä ennen Aleksanterin kuolemaa. Purjehdukseen liittyvä tarina kertoo, että Aleksanterin [[diadeemi]], kuninkuuden symboli, lensi tuulenpuuskassa kaislikkoon ja Seleukos ui hakemaan sen takaisin. Pitääkseen diadeemin kuivana Seleukos sitoi sen omaan päähänsä. Tämä enteili tietysti Seleukoksen tulevaa kuninkuutta. Samanlaista tarinaa kerrottiin myös [[Lysimakhos|Lysimakhoksesta]]. Kyseessä lienee ollut propaganda. Seleukoksen osallistuminen Medeioksen juhliin voi olla totta. Tarinan mukaan Seleukos nukkui Sarapiin temppelissä Peithonin, Attaloksen, Menidaan, Demofonin, Peukestaan ja Kleomeneen kanssa toivoen jumalan auttavan Aleksanteria paranemaan. Tämäkin tarina lienee jälkeenpäin sepitetty, koska Sarapiin [[kultti|kultin]] arvellaan olleen myöhempää perua.<ref name="Heckel/256">Heckel
== Perdikkaan luutnantti ==
[[Kuva:Ptolemy I Soter Louvre Ma849.jpg|thumb|right|Ptolemaios I oli Aleksanteri Suuren upseeri, joka nimitettiin Egyptin [[satraappi|satraapiksi]]. Ptolemaios teki Egyptistä itsenäisen ja julistautui kuninkaaksi ja faaraoksi.]]
Aleksanteri Suuri kuoli [[Babylon]]issa [[10. kesäkuuta]] [[323 eaa]]. ilman seuraajaa. Hänen upseereistaan Perdikkas nousi hallitsijaksi, samalla kun uudeksi kuninkaaksi valittiin Aleksanterin vähäjärkinen velipuoli Arridaios, hallitsijanimeltään [[Filippos III]]. Pian myös Aleksanterin syntymätön lapsi nimitettiin isänsä seuraajaksi. Aleksanterin upseerit jakoivat valtakunnan keskenään. [[Arrianos]] mainitsee Seleukoksen yhtenä Perdikkaan tukijana Aleksanterin kuoleman jälkeisten vaiheiden aikana. Perdikkasta tuki myös joukko merkittäviä miehiä kuten Ptolemaios, Leonnatos, Lysimahos, Peithon ja Eumenes. Seleukos nimitettiin [[toveriratsuväki|toveriratsuväen]] eli ''hetairoin'' komentajaksi, todellisuudessa hän oli Perdikkaan tärkein upseeri.<ref name="G16">Grainger 1990, s. 16–19</ref> Perdikkaan valta riippui kuitenkin siitä, pystyisikö hän pitämään Aleksanterin valtavan kuningaskunnan koossa ja saisiko hän satraapit tottelemaan kuninkaita eli itseään.<ref
Perdikkas ajautui kuitenkin sotaan muiden [[diadokit|diadokkien]] kanssa. Hän yritti muun muassa saada Aleksanterin sisaren [[Kleopatra (Aleksanteri Suuren sisar)|Kleopatran]] vaimokseen. [[Ensimmäinen diadokkisota]] alkoi pian sen jälkeen, kun Perdikkas lähetti Aleksanterin ruumiin haudattavaksi Makedoniaan. Ptolemaios kaappasi ruumiin ja vei sen Aleksandriaan. Perdikkas lähti Egyptiin kurittamaan Ptolemaiosta, joka otti salaa yhteyttä Perdikkaan upseereihin, Meedian satraappiin Peithoniin ja [[argyraspidit|argyraspidien]] komentajaan Antigenekseen. Upseerit muodostivat salaliiton Perdikkasta vastaan. Myös Seleukos mainitaan salaliiton jäsenenä [[Cornelius Nepos|Cornelius Nepoksen]] teoksessa. On kuitenkin epävarmaa, osallistuiko Seleukos tosiaan salajuoneen. Ainakin hän säästyi Perdikkaan kohtalolta.<ref name="G20">Grainger 1990, s. 20–24</ref>
Perdikkaan murhan jälkeen Seleukokselle oli selvä, että tulevaisuudessa oli parempi päästä jonkin maakunnan satraapiksi kuin palvella kuninkaiden armeijassa.<ref>
== Babylonian satraappi ==
Rivi 118:
Diadokkien välinen kilpailu huipentui, kun Antigonos julistautui kuninkaaksi vuonna [[306 eaa.]] Ptolemaios, Lysimakhos, Kassandros ja Seleukos seurasivat pian perässä. Myös [[Sisilia]]n [[Agathokles]] julistautui kuninkaaksi samoihin aikoihin.<ref name="Grainger97" /><ref>Bosworth s. 246</ref>
Sitten Seleukos saattoi kääntää katseensa taas itään. Seleukoksen toiminnasta idässä on vain vähän lähteitä. [[Maurya-valtakunta|Maurya-valtakunnan]] perustaja [[Chandragupta Maurya]] (joka tunnetaan kreikkalaisissa lähteissä yleensä nimellä ''Sandrökottos'') oli vallannut Induslaakson ja muita Aleksanterin valtakunnan itäisimmistä alueista. Seleukos lähti sotaretkelle Chandraguptaa vastaan ja ylitti ainakin Induksen, ehkä myös [[Hydaspes|Hydaspeen]] (nykyinen Jhelum). Seleukoksen Intian-sotaretki osoittautui kuitenkin liian vaikeaksi. Ehkä Chandragupta kukisti hänet taistelussa. Tästä ei ole kuitenkaan minkäänlaisia lähteitä. Seleukos ja Chandragupta solmivat rauhan, jonka ehdot viittaavat selvästi siihen, että Seleukos oli jäänyt tappiolle.<ref name="Keay" >
=== Ipsoksen taistelu ===
Rivi 140:
Seleukos kuoli juuri, kun hän oli päässyt [[Eurooppa]]an. Egyptin hallitsijan Ptolemaioksen poika [[Ptolemaios Keraunos]] murhasi Seleukoksen Traakiassa vain vähän ennen kuin tämä olisi vallannut Makedonian. Makedonian ja Traakian valtauksen jälkeen Seleukos olisi varmasti suunnannut [[Kreikka]]an. Seleukos oli jo valmistellut Kreikan valtausta lahjoilla, ja hänet oli jo nimitetty [[Ateena]]n kunniakansalaiseksi.<ref name="Grainger97-57">Grainger 1997, s. 57</ref>
Antiokhos perusti isälleen kultin. Myöhempien seleukidien ympärille muodostui henkilökultti, ja Seleukosta alettiin palvoa jumalan poikana. Eräässä [[Ilion]]ista löydetyssä tekstissä kerrotaan, että pappien tuli uhrata [[Apollon]]ille, Antiokhoksen perheen esi-isälle. Seleukoksesta alettiin myös kertoa monenlaisia [[anekdootti|anekdootteja]].<ref>
== Antiikin lähteet ==
Rivi 150:
=== Numismatiikka ===
[[Kuva:SeleucusCoin.jpg|right|thumb|Seleukoksen kolikko, jossa on teksti ΒΑΣΙΛΕΩΣ ΣΕΛΕΥΚΟΥ ("kuningas Seleukoksen").]]
Julistauduttuaan kuninkaaksi Seleukos alkoi lyöttää [[kolikko]]ja, joissa oli [[seppele|seppelöidyn]] [[Zeus|Zeun]] pää ja takapuolella [[Athene]]-jumalatar taistelemassa [[sotavaunu]]sta, jota vetää neljä sarvipäistä norsua. Takapuolella on myös teksti ΒΑΣΙΛΕΩΣ ΣΕΛΕΥΚΟΥ ("Kuningas Seleukoksen") ja Seleukoksen käyttämä [[ankkuri]]symboli. Kolikko muistuttaa [[Filippos II]]:n aikaisia kolikkoja. Norsut saattavat viitata Chandraguptan kanssa solmittuun rauhaan. Seleukos jatkoi myös Aleksanterin lyöttämien kolikkojen tuottamista. Hän siirsi Babylonin rahapajan uuteen pääkaupunkiinsa Seleukeiaan. Babylonissa lyötiin tämän jälkeen vain paikallisesti käytettyjä kolikkoja. Seleukokselle kuuluivat myös Susan ja [[Ekbatana]]n rahapajat. Myöhemmin Seleukos avasi rahapajan myös [[Baktra]]an, Baktrian tärkeän maakunnan pääkaupunkiin. Ekbatanan rahapaja tuotti erikoista kolikkoa, jonka etupuolella on norsun päänahkaa päällään pitävän Aleksanteri Suuren kuva. Kyseinen kuva on ilmeisesti kopioitu Ptolemaios I:n rahoista. Eräissä Susassa lyödyissä kolikoissa on etupuolella nuori mies [[leopardi]]n [[nahka|nahalla]] päällystetty kypärä päässään, ja takapuolella [[Nike]] seppelöi puun, johon on ripustettu [[kyrassi]], kypärä ja [[kilpi]]. Etupuolen kuvaa on yleensä pidetty Seleukoksen muotokuvana, mutta kyseessä saattaa olla [[Dionysos|Dionysokseen]] samaistunut Aleksanteri.<ref>
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = T. Boiy | Nimeke = Late Achaemenid and Hellenistic Babylon | Vuosi = |Julkaisija =Peeters Publishers| Tunniste =ISBN 9789042914490| Viitattu = 28.12.2008 | Kieli ={{en}}}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = A. B. Bosworth | Nimeke = The Legacy of Alexander | Vuosi =2005| Julkaisija =Oxford University Press | Tunniste = ISBN 9780199285150 | Viitattu = 30.12.2008 | Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = John D. Grainger | Nimeke =Seleukos Nikator: Constructing a Hellenistic Kingdom | Vuosi =1990 |Julkaisija =Routledge | Tunniste =ISBN 9780415047012| Viitattu = 26.12.2008 | Kieli ={{en}}}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = John D. Grainger | Nimeke =A Seleukid Prosopography and Gazetteer | Vuosi =1997| Sivu = |Julkaisija =BRILL| Tunniste = ISBN 9789004107991| Viitattu = 31.12.2008 | Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä =
*{{Kirjaviite | Tekijä =
*{{Kirjaviite | Tekijä = Otto Mørkholm et. al. | Nimeke = Early Hellenistic Coinage| Vuosi =1991 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Cambridge University Press | Tunniste =ISBN 9780521395045 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 1.1.2009 | Kieli = {{en}}}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Graham Shipley | Nimeke =The Hellenistic World. | Vuosi =1999 | Luku = | Sivu =301-302 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Routledge | Tunniste =ISBN 9780415046183 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.1.2009 | Kieli = {{en}}}}
=== Viitteet ===
|