Ero sivun ”Seleukos I Nikator” versioiden välillä

Seleukos mainitaan antiikin lähteissä kolmesti ennen Aleksanterin kuolemaa. Hän oli mukana Babylonin ulkopuolella tehdyssä purjehduksessa ja osallistui Aleksanterin ohella [[thessalia]]laisen [[Medeios|Medeioksen]] juhliin, joiden jälkeen Aleksanteri sairastui. Hänen kerrotaan myös nukkuneen [[Sarapis]]-jumalan temppelissä ennen Aleksanterin kuolemaa. Purjehdukseen liittyvä tarina kertoo, että Aleksanterin [[diadeemi]], kuninkuuden symboli, lensi tuulenpuuskassa kaislikkoon ja Seleukos ui hakemaan sen takaisin. Pitääkseen diadeemin kuivana Seleukos sitoi sen omaan päähänsä. Tämä enteili tietysti Seleukoksen tulevaa kuninkuutta. Samanlaista tarinaa kerrottiin myös [[Lysimakhos|Lysimakhoksesta]]. Kyseessä lienee ollut propaganda. Seleukoksen osallistuminen Medeioksen juhliin voi olla totta. Tarinan mukaan Seleukos nukkui Sarapiin temppelissä Peithonin, Attaloksen, Menidaan, Demofonin, Peukestaan ja Kleomeneen kanssa toivoen jumalan auttavan Aleksanteria paranemaan. Tämäkin tarina lienee jälkeenpäin sepitetty, koska Sarapiin [[kultti|kultin]] arvellaan olleen myöhempää perua.<ref name="Heckel/256">Heckel s.1992: 256.</ref>

Aleksanteri Suuri kuoli [[Babylon]]issa [[10. kesäkuuta]] [[323 eaa]]. ilman seuraajaa. Hänen upseereistaan Perdikkas nousi hallitsijaksi, samalla kun uudeksi kuninkaaksi valittiin Aleksanterin vähäjärkinen velipuoli Arridaios, hallitsijanimeltään [[Filippos III]]. Pian myös Aleksanterin syntymätön lapsi nimitettiin isänsä seuraajaksi. Aleksanterin upseerit jakoivat valtakunnan keskenään. [[Arrianos]] mainitsee Seleukoksen yhtenä Perdikkaan tukijana Aleksanterin kuoleman jälkeisten vaiheiden aikana. Perdikkasta tuki myös joukko merkittäviä miehiä kuten Ptolemaios, Leonnatos, Lysimahos, Peithon ja Eumenes. Seleukos nimitettiin [[toveriratsuväki|toveriratsuväen]] eli ''hetairoin'' komentajaksi, todellisuudessa hän oli Perdikkaan tärkein upseeri.<ref name="G16">Grainger 1990, s. 16–19</ref> Perdikkaan valta riippui kuitenkin siitä, pystyisikö hän pitämään Aleksanterin valtavan kuningaskunnan koossa ja saisiko hän satraapit tottelemaan kuninkaita eli itseään.<ref>Heckel s. name="Heckel/256<"/ref>

Perdikkaan murhan jälkeen Seleukokselle oli selvä, että tulevaisuudessa oli parempi päästä jonkin maakunnan satraapiksi kuin palvella kuninkaiden armeijassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Waldemar Heckel | Nimeke =The Marshals of Alexander's Empire | Vuosi =1992: | Kappale = | Sivu =257 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Routledge | Tunniste =ISBN 9780415050531 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.12.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Sitten Seleukos saattoi kääntää katseensa taas itään. Seleukoksen toiminnasta idässä on vain vähän lähteitä. [[Maurya-valtakunta|Maurya-valtakunnan]] perustaja [[Chandragupta Maurya]] (joka tunnetaan kreikkalaisissa lähteissä yleensä nimellä ''Sandrökottos'') oli vallannut Induslaakson ja muita Aleksanterin valtakunnan itäisimmistä alueista. Seleukos lähti sotaretkelle Chandraguptaa vastaan ja ylitti ainakin Induksen, ehkä myös [[Hydaspes|Hydaspeen]] (nykyinen Jhelum). Seleukoksen Intian-sotaretki osoittautui kuitenkin liian vaikeaksi. Ehkä Chandragupta kukisti hänet taistelussa. Tästä ei ole kuitenkaan minkäänlaisia lähteitä. Seleukos ja Chandragupta solmivat rauhan, jonka ehdot viittaavat selvästi siihen, että Seleukos oli jäänyt tappiolle.<ref name="Keay" >{{Kirjaviite | Tekijä = John Keay | Nimeke =India2001: A History | Vuosi =2001 | Kappale = | Sivu =85-86. | Selite = ISBN 9780802137975| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Grove Press | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =viitattu 1.1.2009 | Kieli = }}</ref> Seleukoksen oli luovutettava Chandraguptalle itäisimmät maakunnat [[Arakhosia]], [[Paropamisadai]] ja ehkä Aria. Toisaalta Seleukos sai muiden itäisten maakuntien satraappien hyväksynnän. Seleukoksella oli varmasti hyötyä [[persialaiset|persialaisesta]] vaimostaan. Baktrian ja Parthian satraapit tarvitsivat Seleukoksen tukea Chandraguptaa vastaan. Seleukos sai Chandraguptalta lahjaksi 400 tai 500 [[sotanorsu]]a. Sotanorsuista oli kahdenkymmenen vuoden kuluttua elossa vain yksi, sillä Seleukos sai luultavasti Chandraguptan vanhimmat sotanorsut.<ref name="Grainger97" /> Chandraguptan ja Seleukoksen välinen liitto vahvistettiin luultavasti vielä avioliitolla. Chandragupta tai hänen poikansa nai Seleukoksen tyttären. Seleukos lähetti myös kreikkalaisen maantieteilijän [[Megasthenes|Megastheneen]] lähettilääksi Chandraguptan hoviin Pataliputraan. Megastheneen kuvaus matkasta on säilynyt vain katkelmina.<ref name="Keay" /> Seleukos perusti ehkä [[laivasto]]n [[Persianlahti|Persianlahdelle]] ja [[Intian valtameri|Intian valtamerelle]].<ref name="Grainger97" />

Antiokhos perusti isälleen kultin. Myöhempien seleukidien ympärille muodostui henkilökultti, ja Seleukosta alettiin palvoa jumalan poikana. Eräässä [[Ilion]]ista löydetyssä tekstissä kerrotaan, että pappien tuli uhrata [[Apollon]]ille, Antiokhoksen perheen esi-isälle. Seleukoksesta alettiin myös kertoa monenlaisia [[anekdootti|anekdootteja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Graham Shipley | Nimeke =The Hellenistic World. | Vuosi =1999: | Luku = | Sivu =301-302 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Routledge | Tunniste =ISBN 9780415046183 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = |. Viitattu = 3.1.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Julistauduttuaan kuninkaaksi Seleukos alkoi lyöttää [[kolikko]]ja, joissa oli [[seppele|seppelöidyn]] [[Zeus|Zeun]] pää ja takapuolella [[Athene]]-jumalatar taistelemassa [[sotavaunu]]sta, jota vetää neljä sarvipäistä norsua. Takapuolella on myös teksti ΒΑΣΙΛΕΩΣ ΣΕΛΕΥΚΟΥ ("Kuningas Seleukoksen") ja Seleukoksen käyttämä [[ankkuri]]symboli. Kolikko muistuttaa [[Filippos II]]:n aikaisia kolikkoja. Norsut saattavat viitata Chandraguptan kanssa solmittuun rauhaan. Seleukos jatkoi myös Aleksanterin lyöttämien kolikkojen tuottamista. Hän siirsi Babylonin rahapajan uuteen pääkaupunkiinsa Seleukeiaan. Babylonissa lyötiin tämän jälkeen vain paikallisesti käytettyjä kolikkoja. Seleukokselle kuuluivat myös Susan ja [[Ekbatana]]n rahapajat. Myöhemmin Seleukos avasi rahapajan myös [[Baktra]]an, Baktrian tärkeän maakunnan pääkaupunkiin. Ekbatanan rahapaja tuotti erikoista kolikkoa, jonka etupuolella on norsun päänahkaa päällään pitävän Aleksanteri Suuren kuva. Kyseinen kuva on ilmeisesti kopioitu Ptolemaios I:n rahoista. Eräissä Susassa lyödyissä kolikoissa on etupuolella nuori mies [[leopardi]]n [[nahka|nahalla]] päällystetty kypärä päässään, ja takapuolella [[Nike]] seppelöi puun, johon on ripustettu [[kyrassi]], kypärä ja [[kilpi]]. Etupuolen kuvaa on yleensä pidetty Seleukoksen muotokuvana, mutta kyseessä saattaa olla [[Dionysos|Dionysokseen]] samaistunut Aleksanteri.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Otto Mørkholm et. al. | Nimeke = Early Hellenistic Coinage| Vuosi =1991: | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Cambridge University Press | Tunniste =ISBN 9780521395045 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =viitattu 1.1.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>

*{{Kirjaviite | Tekijä = A. B.Waldemar BosworthHeckel | Nimeke = The LegacyMarshals of Alexander's Empire | Vuosi =20051992 | JulkaisijaKappale =Oxford University| PressSivu =257 | TunnisteSelite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Routledge | Tunniste =ISBN 97801992851509780415050531 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 308.12.2008 | Kieli = {{en}} }}

*{{Kirjaviite | Tekijä = T.John BoiyKeay | Nimeke =India: LateA AchaemenidHistory and| HellenisticVuosi Babylon=2001 | VuosiKappale = | Sivu =85-86 | Selite = ISBN 9780802137975| Julkaisupaikka = | Julkaisija =PeetersGrove Press Publishers| Tunniste =ISBN 9789042914490| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 281.121.20082009 | Kieli ={{en}} }}