Ak: Uusi sivu: '''Kontaktiprosessi''' on teollinen menetelmä rikkihapon valmistamiseksi. Sen patentoi vuonna 1831 brittiläinen viinietikkakauppias Peregrine Phillips. Nykyään ...
puhdistuksen jälkeen rikkidioksidi johdetaan kammioon, jossa se katalyytin avulla hapetetaan [[rikkitrioksidi]]ksi. Phillipsin patentoimessa kontaksi prosessissa katalyyttinä oli [[platina]]. Nykyään yleensä käytetään [[´divanadiinipentoksidi]]a, joka on halvempaa ja kestää paremmin epäpuhtauksia. <ref name="pumping">{{Verkkoviite | Osoite = http://pubs.acs.org/subscribe/journals/tcaw/10/i09/html/09chemch.html | Nimeke =Sulfuric acid: Pumping up the volume | Tekijä =David M. Kiefer | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =ACS Publications | Viitattu = 15.7.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Reaktiokammiossa lämpötila on 400–450°C ja [[paine]] on yhdestä kahteen ilmakehän painetta. Näissä olosuhteissa jopa 99,5% rikkidioksidista hapettuu rikkitrioksidimolekyyleiksi. <ref name="chemguide" /> Divanadiinipentaoksidi auttaa rikkidioksidin hapettumista pelkistymällä divanadiinitetraoksidiksi, joka reaktiokammion hapen vaikutuksesta hapettuu jälleen alkuperäiseen muotoonsa. <ref name ="handbook">{{Kirjaviite | Tekijä =Pradyot Patnaik | Nimeke =Handbook of inorganic chemicals | Vuosi =2002| Sivu =964 |Julkaisija =McGraw-Hill Professional | Tunniste =ISBN 9780070494398 | www =http://books.google.com/books?id=Xqj-TTzkvTEC&pg=PA243&dq=%22Cobalt+hydroxide%22+OR+%22Cobalt(II)+hydroxide%22&as_brr=3&ei=oI_NSeKSPJWOyAT5k7HWBQ&client=firefox-a | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 15.7.2009 | Kieli ={{en}}}}</ref>
