Ero sivun ”Perinnöllisyystiede” versioiden välillä

Nykyisessä muodossaan perinnöllisyystiede sai alkunsa [[Gregor Mendel|Mendelin]] periytymissääntöjen löytymisestä vuonna [[1900]] sekä myöhemmin [[DNA]]:n rakenteen ja geneettisen koodin selvittämisestä vuonna [[1953]]. Ominaisuuksien periytymistä vanhemmilta jälkeläisille ilman ilmiön geneettisen taustan tuntemista on kuitenkin käytetty hyväksi jo esihistoriallisina aikoina esimerkiksi eläinten ja kasvien [[Jalostus_%28biologia%29Jalostus (biologia)|jalostuksessa]].

[[1980-luku|1980-luvun]] puolenvälin jälkeen tapahtunut uusien [[Molekyylibiologia | molekyylibiologisten]] menetelmien synty on avannut mahdollisuuden [[DNA]]:n suoraan tutkimiseen ja tieteenalan voimakkaaseen kasvuun. Voimakkaimmin tähän ovat vaikuttaneet erityisesti DNA:n monistamiseen tarkoitetun [[polymeraasiketjureaktio]]n (PCR) ja DNA:n sekvensointimenetelmien kehitys. Tämä on mahdollistanut mm. perinnöllisiä sairauksia aiheuttavien [[mutaatio]]iden entistä tehokkaamman selvittämisen sekä eläin- ja kasvijalostuksessa edullisten [[alleeli]]en tunnistamisen ja lisäämisen. Viime aikoina myös [[geenitekniikka | geenitekniikan]] kehitys on mahdollistanut monia uusia perinnöllisyystieteen sovelluksia, tunnetuimpana ehkä [[geenimuunneltu organismi | geenimuunnellut elintarvikkeet]] ja [[geeniterapia]].