Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa, 10 vuotta sitten
läht.
[[Tiedosto:Pohjoisesplanadi 29.jpg|thumb|250px|Hotelli Kämp.]]
{{Lähteetön}}[[Kuva:Logo kamp.gif|frame]]
'''Hotelli Kämp''' on [[Helsinki|HelsingissäHelsingin]] [[Kluuvi]]ssa [[Pohjoisesplanadi]]n varrella osoitteessa Kluuvikatu 2 – Pohjoisesplanadi 29 sijaitseva [[hotelli]]. Alkuperäinen Kämp olikuuluu pohjoismaidenAntiloopin ensimmäinenkortteliin varsinainenja luksushotelli.{{Lähde||15.sen syyskuutalänsipuolella 2008}}sijaitsee [[Catanin talo]]. Alkuperäinen Kämp onoli vuosisadan vaihteessa kaupungin huvielämän keskus ja yksi Suomenmaan tunnetuimmista hotelleista,.<ref janame="pu">{{Kirjaviite|Tekijä=Kaija silläOllila on& takanaanKirsti vaiheikasTorppari|Nimeke=Puhvelista menneisyys.Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita|Julkaisija=Helsingin sanomat|Vuosi=1975|Sivu=66–67|Tunniste=ISBN 951-9134-69-7}}</ref>
 
== Historia ==
[[KuvaTiedosto:KämpLogo yölläkamp.jpggif|thumb|200px|Hotellin julkisivua yöaikaanlogo.]]
Kämpin tontti oli 1800-luvun alussa vielä [[Kluuvinlahti|Kluuvinlahden]] rannalla. Hotellin paikalle teeti 1880-luvulla tehtailija ja kunnallisneuvos [[Fredrik Wilhelm Grönqvist]], joka oli aiemmin rakennuttanut viereisen [[Grönqvistin talo]]n. Grönqvist osti Kämpin tontin vuonna 1886 ravintoloitsija [[Carl Kämp]]iltä, joka omisti paikalla seisseen puurakennuksen, jossa toimi kaupungin suurin paperikauppa. Kämp oli ostanut talon vain kahta vuotta aiemmin vuonna 1884 kultaseppä Ekholmilta. Hän oli saanut mainetta [[Kaivohuone]]en ja [[Oopperakellari]]n pitäjänä ja halusi rakentaa paikalle mannermaisen loistohotellin, mutta hänen varansa eivät riittäneet hankkeen toteuttamiseen. Grönqvist rahoitti projektin ja vuokrasi hotellin Kämpille kahdeksikymmeneksi vuodeksi; Kämp ehti kuitenkin pitää hotellia vain muutaman vuoden ajan, sillä hän kuoli jo 41-vuotiaana vuonna 1889. Toimintaa jatkoivat Kämpin leski [[Maria Kämp]] ja entinen saksalainen näyttelijä [[Karl König]].<ref name="pu"/><ref name="ark">{{Kirjaviite|Nimeke=Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa: Arkkitehtuuriopas|Tekijä=Arvi Ilonen|Julkaisija=Otava|Vuosi=2000|Sivu=39|Tunniste=ISBN 951-1-16699-9}}</ref><ref name="hs">{{Verkkoviite|Osoite=http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/40_1.html|Julkaisija=Helsingin Sanomat|Nimeke=Kulttuuriväki juhli Kämpissä yökaudet|Tekijä=Eeva Järvenpää|Luettu=11. heinäkuuta 2009}}</ref>
Hotellin perusti ravintoloitsija [[Carl Kämp]] [[marraskuu]]ssa [[1887]]. Rakennusta laajennettiin myöhemmin ylöspäin, eli se sai lisää kerroksia. Tontti ja kiinteistö siirtyivät Kansallis-Osake-Pankin ([[KOP]]) omistukseen vuonna [[1917]].
 
Kämpin suunnitteli [[Theodor Höijer]] ja se edustaa uusrenessanssia. Hotellin pohjakerroksessa oli eteishalli, komea pääportaikko ja kaksi liiketilaa. Parhaat hotellihuoneet olivat Esplanadin puolella toisessa kerroksessa, Kluuvikadun puolella vuorostaan suuri ravintolasali ja kuuluisa kahden kerroksen korkuinen peilisali. Hotellilla oli alun perin ranskalaishenkinen vesikatto, mutta rakennusta korotettiin kerroksella vuonna 1914 [[Lars Sonck]]in suunnitelmien mukaan ja katto hävisi. Hotellin paalutustyöt olivat huonon maaperän vuoksi vaikeat, joten sen valmistuminen viivästyi. Avajaisia vietettiin lokakuussa 1887: hotelli oli ennennäkemättömän ylellinen ja kaupungin lehdet ylistivät peilisalia, jota valaisi 25 sähkö- ja 24 kaasuvalaisinta. Sisustusta kutsuttiin "mannermaiseksi" ja "kosmopoliittiseksi" ja hotellille oli oma hevoskuljetus satamasta ja rautatieasemalta. Tarjoilijat käyttivät hännystakkien sijaan lyhyitä takkeja ja valkoisia esiliinoja kuten Euroopassa. Huoneita oli alun perin 75 kappaletta. Hotellin kellariin avattiin pian suosittu, Königin pitämä Biertunnel-oluttupa ja kesällä 1891 katukahvila.<ref name="pu"/><ref name="ark"/><ref name="hs"/>
Viime vuosisadan alussa Kämpissä viihtyivät muun muassa [[Akseli Gallen-Kallela]], [[Robert Kajanus]], [[Eino Leino]] ja [[Jean Sibelius]]. Kerran Sibeliuksen vaimo [[Aino Sibelius]] soitti yöllä Kämpiin ja pyysi saada puhua miehensä kanssa. Kun Jean tuli puhelimeen, Aino kysyi häneltä, milloin hän aikoi tulla kotiin. Tähän humalainen Jean vastasi: "Minä en ole mikään ennustaja, minä olen säveltäjä". Kun hän viimein saapui kotiovelleen, Aino ei päästänyt häntä sisälle ja Sibelius päätti mennä takaisin Kämpiin. Hän alkoi palatessaan Kämpiin hyräillä mieleensä tulleita sanoja "takaisin Kämpiin". Sibeliuksen pian valmistunut sävellys tunnetaan myös nimellä [[Takaisin Kämpiin]]. Talvisodan aikana hotelliin majoitettiin ulkomaisia sotakirjeenvaihtajia.
 
Vuosisadan alussa Kämpissä viihtyivät muun muassa [[Akseli Gallen-Kallela]], [[Robert Kajanus]], [[Eino Leino]], [[Juhani Aho]], [[Armas Järnefelt]] ja [[Jean Sibelius]]. Kulttuuriväen tapaamisten kerrotaan venyneen vuorokausien pituisiksi: esimerkiksi Järnefeltin sanotaan lähteneen Kämpistä johtamaan konserttia [[Viipuri]]in ja palanneen muutaman päivän kuluttua jatkamaan samaa istuntoa. Kajanuksen väitetään kysyneen Järnefeltiltä "Puhelimessako kävit?", kun tämä astui huoneeseen. Taiteilijat ovat antaneet aiheen myös lukuisille muillekin anekdooteille. Jean Sibeliuksen säveltämä Musette-teema näytelmästä ''[[Kunigas Kristian II]]'' tunnetaan myös nimellä "Minä menen Kämpiin takaisin". Kerrotaan, että se syntyi aamuyöstä, kun Sibeliuksen vaimo [[Aino Sibelius]] esti miehensä pääsyn kotiinsa Kämpissä vietetyn illan jälkeen, eikä Sibeliukselle jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin lähteä takaisin hotellille. Myös Akseli Gallen-Kallelan teos ''[[Symposion (Akseli Gallen-Kallela)|Symposion]]'' on saanut inspiraationsa Kämpin illanvietoista.<ref name="pu"/><ref name="hs"/>
Rakennus alkoi kuitenkin kärsiä vuosien mittaan. Lisääntyvä liikenne alueella vaurioitti rakennusta ja vanhat puiset perustukset olivat lahoamispisteessä.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
 
Vuonna 1918 hotelli siirtyi [[Kansallis-Osake-Pankki|Kansallis-Osake-Pankin]] omistukseen ja sitä uudistettiin. [[Talvisota|Talvisodan]] aikana siellä asui ulkomaisia sotakirjeenvaihtajia ja hotellin baari toimi pommisuojana. Hotelli nuhjaantui hiljalleen ja sen havaittiin vajoavan Kluuvin pehmeään maaperään. Kansallis-Osake-Pankki ilmoitti vuonna 1961 haluavansa rakentaa paikalle korkean ja modernin hotelli- ja liiketalon. Helsingin maistraatti myönsi pankille rakennusluvan, mutta se edellytti hotellitoiminnan jatkamista, ja hotellin seinät ja osa sisätiloista tuli rakentaa uudelleen. Hotellin purkua vastustamaan syntyi kansanliike ja purkaminen synnytti tavattoman kohun. Jäähyväisjuhlia hotellissa vietettiin maaliskuun lopussa vuonna 1965 ja purkaminen alkoi saman vuoden syksyllä. Uuden liikerakennuksen suunnittelivat [[Antero Pernaja]] ja [[Nils-Henrik Sandell]] ja se valmistui vuonna 1969. Hotellitoiminnan jatkajaksi ei kuitenkaan löytynyt ketään ja pankki sijoitti rakennukseen omia tilojaan.<ref name="ark"/><ref name="hs"/>
Alkuperäinen Kämp sulki ovensa [[31. maaliskuuta]] [[1965]]. Rakennus purettiin, ja tilalle kohosi ulkoasultaan alkuperäistä rakennusta vastaava rakennus. Alun perin rakennus oli tarkoitus avata uudelleen hotelliksi.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Vuokralaista ei kuitenkaan löytynyt, joten rakennukseen sijoitettiin osia KOP:n pääkonttorista. Tässä käytössä rakennus oli aina [[Suomen pankkikriisi|1990-luvun pankkikriisi]]in asti.
 
Hotelli heräsi uudelleen henkiin vuonna 1999. Antilooppi-korttelin peruskorjauksen suunnitteli [[Petri Blomstedt]] ja sen yhteydessä kortteliin avattiin Kämp Galleria -kauppakeskus. Pohjoisesplanadin julkisivu, Kluuvikadun julkisivun alkuosa ja osa arvokkaista sisätiloista ovat rekonstruktioita.<ref name="ark"/>
Pankkifuusioiden jälkeen syntynyt [[Merita|Merita-pankki]] ilmoitti luopuvansa Kämpin korttelista. Vuonna [[1996]] tehtiin päätös muuttaa rakennus hotellikäyttöön. Perusteellisen korjausrakentamisen jälkeen, jonka urakoi työyhteenliittymä Skanska-Leo Heinänen Oy, uusi Hotelli Kämp avattiin [[28. toukokuuta]] [[1999]].
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.hotelkamp.fi/ Hotelli Kämpin kotisivu]
* [http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/40_1.html Helsingin Sanomat: Kulttuuriväki juhli Kämpissä yökaudet]
 
{{coor title dms|60|10|04.6|N|24|56|49.4|E|type:landmark_region:FI-ES}}
 
{{Tynkä/Yritys}}
 
[[Luokka:Helsingin rakennukset ja rakennelmat]]
16 771

muokkausta