Ero sivun ”Franz Böhme” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 12:
Böhme otti osaa [[Puolan offensiivi]]in [[Saksan 32. jalkaväkidivisioona|32. jalkaväkidivisioonan]] komentajana. Hänestä tuli [[Saksan XVIII vuoristoarmeijakunta|XVIII vuoristoarmeijakunnan]] komentaja 15. kesäkuuta 1940, kun sen edellinen komentaja [[Hermann Ritter von Speck]] kuoli taistelussa Yonnen lähellä Ranskassa. <ref name="PRIS"/>
Armeijakunta oli mukana myös [[operaatio Marita]]ssa, kun natsi-Saksa valtasi [[Kreikka|Kreikan]] keväällä 1941. Böhmen armeijakunta jäi Balkanille miehitystehtäviin ja suoritti partisaanien vastaisia toimia Kreikan lisäksi myös Serbiassa. Partisaanien suorittamat iskut hän kosti siviileille teloituttamalla jopa 100 serbialaista yhtä tapettua saksalaista kohden ja 50 serbialaista yhtä haavoittunutta saksalaista kohden.<ref name="PRIS"/> Esimerkkitapauksiksi Böhme määräsi sotilaansa teloittamaan [[Kraljevo]]n ja [[Kragujevac]]in kaupunkien miesväestön. Jälkimmäisessä teloitettiin myös poikalapsia, jotta uskottava summa saataisiin aikaiseksi. 21. lokakuuta 1941 yli 2000 kragujevacilaista marssitettiin pelloille kaupungin läheisyyteen ja ammuttiin. Serbien oma suojeluskunta auttoi saksalaisia tehtävässä. <ref>{{kirjaviite|Tekijä=John R. Lampe|Nimeke=Yugoslavia as history: twice there was a country|Vuosi=2000|Sivu=217|Julkaisija=Cambridge University Press|Tunniste=ISBN 0521774012}}</ref> Kaksi ja puoli kuukautta kestäneen hallintonsa aikana Böhme tukahdutti heränneen kapinan ja teloitutti useita tuhansia serbialaisia. Hänen johdollaan käynnistyi myös erityisesti juutalaisiin ja mustalaisiin kohdistetut vainot Balkanin alueella. <ref>{{kirjaviite|Tekijä=Hana Weiner, Dalia Ofer, Anne Barber|Nimeke=Dead-end journey: the tragic story of the Kladovo-Šabac group|Vuosi=1996|Sivu=146-157|Julkaisija=University Press of America|Tunniste=ISBN 0761801995}}</ref>
Tammikuussa 1942 Böhme siirtyi armeijakuntineen takaisin Saksaan, josta se siirrettiin touko-kesäkuussa Suomen Lappiin. Armeijakunta siirtyi [[Kiestinki|Kiestingiin]], jossa se pysyi koko Suomessa olonsa ajan. [[Karl Eglseer]] otti sen komennon joulukuussa 1943. Tammikuussa 1944 Böhme siirtyi [[Salzburg]]iin ja toimi XVIII sotilaspiirin komentajana. Kesäkuussa hänet siirrettiin Balkanilla olleen 2. panssariarmeijan komentajaksi [[Lothar Rendulic]]in tilalle. Heinäkuussa Böhme loukkaantui, kun häntä kuljettanut [[Fieseler Storch]]-lentokone syöksyi maahan. Hänet siirrettiin [[Führer-reservi]]in, josta hän palasi komentamaan joukkoja Norjaan tammikuussa 1945.<ref name="PRIS"/>
| |||