Ero sivun ”Haaga” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 19:
Haaga jakaantuu kahteen hyvin erilaiseen osaan. Puistomaista Etelä-Haagaa luonnehtivat pienkerrostalot ja rivitalot ja jossain määrin sokkeloinen asemakaava. Etelä-Haaga sai alkunsa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla [[Huopalahden rautatieasema|Huopalahden aseman]] ympäristöön syntyneenä huvilakaupunginosana (1900–1922) ja kehittyi myöhemmin Haagan kauppalaksi (1923–1946). Alueella on yhä jonkin verran Haagan kauppalan aikaista rakennuskantaa, mm. [[Huopalahden kirkko]], Steniuksentien koulurakennus sekä muutamia huviloita.
Pohjois-Haaga syntyi Haagan rakentamisen kolmannessa vaiheessa (1947–). Se on eräässä mielessä Helsingin ensimmäisiä [[lähiö]]itä, jonka rakentaminen alkoi pian [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] ja [[Helsingin suuri alueliitos|Helsingin suuren alueliitoksen]] jälkeen. Pohjois-Haagassa on runsaasti 4–12-kerroksisia 1950–60-luvuilla rakennettuja kerrostaloja, ja muun muassa Ida Aalbergin tien opiskelija-asunnot kuuluvat Helsingin korkeimpiin asuintaloihin.
1970–1980-luvun taitteessa rakennettiin Pohjois-Haagan kupeeseen keskukseltaan tiivis [[Lassila]]n alue [[Vantaankosken rata|Vantaankosken radan]] varteen. Lassilassa on sekä kerrostaloja että matalampaa rivitalo- ja pienkerrostaloasutusta.
| |||