Ero sivun ”Suomalaissosialistinen puolue” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ap4k (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ap4k (keskustelu | muokkaukset)
ekberg
Rivi 1:
'''Suomalaissosialistinen puolue''' oli 1930-luvulla toiminut [[kansallisuusaate]]tta ja [[sosialismi]]a yhdistänyt [[puolue]], jonka kantava voima ja ideologi oli professori [[Yrjö Ruutu]]. Puolue perustettiin syyskuussa 1932 nimellä '''Suomen Kansallissosialistinen Liitto''' (SKSL). Ruutu ei kuitenkaan lukeutunut [[Adolf Hitler|Hitlerin]] edustaman [[kansallissosialismi]]n tukijoihin. Hän oli kehitellyt omintakeistaomaa teoriaansa 1920-luvun alusta alkaen.<ref name="kirby">D.G. Kirby: Yrjö Ruutu and Finnish national socialism. teoksessa Turun historiallinen arkisto 34 (Turun historiallinen yhdistys 1980)</ref>
 
== Toiminta ==
Kansallissosialismi puolueen nimessä veti mukaan saksalaisen natsismin kannattajia ja liitto ajautui sisäiseen konfliktiin pian perustamisensa jälkeen. Ruutu kannattajineen ajoi natsit ulos puolueesta 1933. Samalla vaihdettiin järjestön nimi ja puolueen ''Kansallissosialisti''-lehden (1932–1934) kantta koristanut [[hakaristi]] poistettiin. Suomalaissosialistinen puolue korosti, ettei se halunnut matkia saksalaisia ja Ruutu kertoi pitävänsä natsismia epämääräisenä, taantumuksellisena sekä epätieteellisenä aatteena. Suomalaiskansallinen sosialismi merkitsi Ruudulle valtiojohtoista [[suunnitelmatalous|suunnitelmataloutta]], joka eliminoisi yhteiskunnalliset ristiriidat kansallisen edun hyväksi. Hän oli kehitellyt ajatusta nationalismin ja sosialismin yhdistämisestä 1920-luvun alusta lähtien, ja tullut siihen tulokseen, että kansallinen etu vaati sekä [[marxismi]]n että [[laissez-faire]] kapitalismin hylkäämistä. Samansuuntaisia ajatuksia esittäneistä [[Fasismi|fasisteista]] Ruudun ajattelu poikkesi esimerkiksi siinä, että hän kannatti [[demokratia]]a sekä moderneja, [[Valistus|valistuksen]] myötä syntyneitä, [[rationalismi|rationalistis]]-[[positivismi|positivistisia]] arvoja.<ref name="kirby"/>
 
SKSL perustettiin 7. syyskuuta 1932. Puheenjohtajaksi valitun Ruudun lisäksi ensimmäiseen puoluehallitukseen kuuluivat [[Paavo Virtanen]], [[Heikki Waris]] ja [[Juhani Konkka]]. Uutta järjestöä oli suunniteltu jo useita vuosia ja sen juuret olivat Ruudun vuonna 1924 perustamassa ''Vasama''-yhdistyksessä. Syksyllä 1932 järjestön nimi muutettiin Helsingin Kansallissosialistiseksi Yhdistykseksi, ja siitä tuli SKSL:n paikallisosasto. Syyskuussa alkoi ilmestyä myös puolueen äänenkannattaja ''Kansallissosialisti''.<ref name="ekberg51">Ekberg 1991, s. 51–59.</ref> SKSL sai kannattajia muun muassa [[Vapaa Työväenliitto|Vapaasta Työväenliitosta]], josta irtaantui ryhmä [[Einar Lindholm]]in johdolla.<ref>Ekberg 1991, s. 48–49.</ref> SKSL järjesti lukuisia satoja ihmisiä keränneitä tilaisuuksia talvella 1932–1933.<ref name="ekberg51"/>
Puolue kannatti [[Suur-Suomi|Suur-Suomen]] ajatusta, mutta se tuomitsi sotilaalliset suunnitelmat tavoitteen saavuttamiseksi ja korosti muutenkin kansainvälistä yhteistyötä eristäytymisen sijaan.<ref name="kirby"/>
 
SKSL käytti tunnuksenaan [[hakaristi]]ä ja tervehdyksenään ylösnostettua oikeaa kättä. Maaliskuussa 1933 puolue perusti [[Kansallissosialistinen Työjärjestö|Kansallissosialistisen Työjärjestön]] (KT), jonka oli tarkoitus toimia propagandaosastona puolueen sisä- ja ulkopuolella. Jäsenten tuli pukeutua mustaan uniformuun. Jo huhtikuussa KT päätti kuitenkin erota SKSL:stä vastalauseena Ruudulle.<ref name="ekberg51"/> [[Vietti Nykänen]] jätti SKSL:n maaliskuussa ja perusti [[Iskumiehet]] -järjestön.<ref>Ekberg 1991, s. 114–115.</ref>
Suomen kansallissosialistinen vaaliliitto osallistui [[Eduskuntavaalit 1933|eduskuntavaaleihin 1933]], mutta menestys jäi vaatimattomaksi. Puolue sai 1 406 ääntä (0,13%).<ref>Suomen virallinen tilasto 29 A, XVI.</ref> Suomalaissosialistinen puolue osoitti propagandansa lähinnä [[sivistyneistö]]lle, joka ei innostunut ajatuksista. Alun jälkeen se kuihtui pian keskustelukerhoksi.<ref name="kirby"/> Puolue lakkautettiin vuonna 1937, kun Ruutu kannattajineen siirtyi [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:hen]]. Entisistä suomalaissosialisteista [[Yrjö Kilpeläinen]] ja [[Unto Varjonen]] tekivät huomattavan uran sosialidemokraattien riveissä. Ruutu siirtyi sotien jälkeen [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|kansandemokraatteihin]].
 
Kansallissosialismi puolueen nimessä veti mukaan saksalaisen natsismin kannattajia ja liitto ajautui sisäiseen konfliktiin pian perustamisensa jälkeen.<ref name="kirby"/> Keväällä 1933 [[Ensio Uoti|Ensio Uodin]] johtama [[Kansallinen Liitto]] yhdistyi SKSL:ään ja Uoti nousi puoluejohtoon. Eduskuntavaalikampanjassa tuore varapuheenjohtaja muun muassa rinnasti suomenruotsalaiset saksan juutalaisiin. Uoti jätti puolueen kesän vaalien jälkeen yhdessä Emil Jutilan kanssa. Tappiolle jäänyt linja kannatti saksalaistyylistä kansallissosialismia Ruudun suomalaisemman version sijaan. Uoti siirtyi [[Isänmaallinen kansanliike|IKL:ään]].<ref name="ekberg51"/> Jutila kannattajineen perusti myöhemmin [[Yhteisrintama (puolue)|Yhteisrintama]]-puolueen.<ref>Ekberg 1991, s. 120.</ref>
==Viitteet==
 
Syyskuussa 1933 SKSL julisti, ettei se hyväksynyt esimerkiksi johtajuus-periaatetta. Marraskuussa puolue päätti lopettaa hakaristin käytön. Uusi logo koostui neljästä toisensa leikkaavasta neliöstä, jotka symboloivat itsenäisyyttä, suomalaisuutta, oikeutta työhön sekä poliittista tiedostamista. Ruudulla ja Konkalla oli sympatioita [[Gregor Strasser]]in johtamaa (1934 kukistettua) [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|natsipuolueen]] vasemmistosiipeä kohtaan. Natseista erottautuminen johti myös nimenvaihtoon. Puolue ei kuitenkaan saanut uutta nimeä rekisteröityä, koska Ensio Uodin marraskuussa 1934 perustama [[Suomalaissosialistinen Työväen Puolue]] ehti yhdistysrekisteriin ennen SKSL:n ilmoitusta. SKSL:n paikallisjärjestöjä oli tosin nimetty suomalaissosialistisiksi jo keväällä 1934. SKSL vaati SSTP:n rekisteröinnin kumoamista oikeusteitse, mutta Helsingin raastuvanoikeus ratkaisi asian SSTP:n eduksi keväällä 1935.<ref name="ekberg51"/>
 
Kansallissosialisti-lehti lopetti joulukuussa 1934. Päätoimittajina ehtivät toimia Paavo Virtanen sekä Juhani Konkka, joka oli myös SKSL:n puoluesihteeri vuosina 1933–1934.<ref name="ekberg51"/>
 
Suomen kansallissosialistinen vaaliliitto osallistui [[Eduskuntavaalit 1933|eduskuntavaaleihin 1933]], mutta menestys jäi vaatimattomaksi. Puolue sai 1 406 ääntä (0,13%).<ref>Suomen virallinen tilasto 29 A, XVI.</ref> Suomalaissosialistinen puolue osoitti propagandansa lähinnä [[sivistyneistö]]lle, joka ei innostunut ajatuksista. Alun jälkeen se kuihtui pian keskustelukerhoksi.<ref name="kirby"/> Puolue lakkautettiin vuonna 1937, kun Ruutu kannattajineen siirtyi [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:hen]]. Entisistä suomalaissosialisteista [[Yrjö Kilpeläinen]] ja [[Unto Varjonen]] tekivät huomattavan uran sosialidemokraattien riveissä. Ruutu siirtyi sotien jälkeen [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|kansandemokraatteihin]].
 
== Ohjelma ==
 
SKSL:n suunnitelmataloutta korostanut ohjelma julkaistiin syyskuussa 1932.<ref name="ekberg51"/>
 
Kansallissosialismi puolueen nimessä veti mukaan saksalaisen natsismin kannattajia ja liitto ajautui sisäiseen konfliktiin pian perustamisensa jälkeen. Ruutu kannattajineen ajoi natsit ulos puolueesta 1933. Samalla vaihdettiin järjestön nimi ja puolueen ''Kansallissosialisti''-lehden (1932–1934) kantta koristanut [[hakaristi]] poistettiin. Suomalaissosialistinen puolue korosti, ettei se halunnut matkia saksalaisia, ja Ruutu kertoi pitävänsä natsismia epämääräisenä, taantumuksellisena sekä epätieteellisenä aatteena. Suomalaiskansallinen sosialismi merkitsi Ruudulle valtiojohtoista [[suunnitelmatalous|suunnitelmataloutta]], joka eliminoisi yhteiskunnalliset ristiriidat kansallisen edun hyväksi. Hän oli kehitellyt ajatusta nationalismin[[nationalismi]]n ja sosialismin[[sosialismi]]n yhdistämisestä 1920-luvun alusta lähtien, ja tullut siihen tulokseen, että kansallinen etu vaati sekä [[marxismi]]n että [[laissez-faire]] kapitalismin hylkäämistä. Samansuuntaisia ajatuksia esittäneistä [[Fasismi|fasisteista]] Ruudun ajattelu poikkesi esimerkiksi siinä, että hän kannatti [[demokratia]]a sekä moderneja, [[Valistus|valistuksen]] myötä syntyneitä, [[rationalismi|rationalistis]]-[[positivismi|positivistisia]] arvoja.<ref name="kirby"/>
 
SKSL:n asenne [[Lapuan liike|lapuanliikkeeseen]] oli negatiivinen. Puolueen pahimmat vastustajat olivat [[Isänmaallinen kansanliike|IKL]] ja [[Suomen Kansan Järjestö|SKJ]], joiden katsottiin hakeneen ideologiansa ulkomailta.<ref name="ekberg51"/> Puolue kannatti [[Suur-Suomi|Suur-Suomen]] ajatusta, mutta se tuomitsi sotilaalliset suunnitelmat tavoitteen saavuttamiseksi ja korosti muutenkin kansainvälistä yhteistyötä eristäytymisen sijaan.<ref name="kirby"/>
 
== Vaalit ==
 
SKSL osallistui [[Eduskuntavaalit 1933|vuoden 1933 eduskuntavaaleihin]] viidessä vaalipiirissä. SKSL:llä oli 13 ehdokasta. Puolueen omat listat ([[Uudenmaan vaalipiiri|Uusimaa]], [[Viipurin läänin itäinen vaalipiiri|Viipuri it.]], [[Oulun läänin eteläinen vaalipiiri|Oulu et.]], [[Vaasan läänin itäinen vaalipiiri|Vaasa it.]]) saivat yhteensä 1 406 ääntä (0,13%) ja [[Iskumiehet|Iskumiesten]] kanssa tehty vaaliliitto ([[Viipurin läänin läntinen vaalipiiri|Viipuri länt.]]) 863.<ref>Suomen virallinen tilasto 29 A, XVI.</ref><ref name="ekberg51"/>
 
[[Eduskuntavaalit 1936|Vuoden 1936 eduskuntavaaleissa]] puolueen puheenjohtaja oli ehdokkaana [[Kansallinen Edistyspuolue|edistyspuolueen]] kanssa tehdyssä vaaliliitossa Uudellamaalla.<ref name="ekberg51"/>
 
== Kirjallisuus ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Henrik Ekberg | Nimeke = Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944 | Suomentaja = | Vuosi = 1991 | Julkaisija = Schildts | Tunniste = ISBN 951-50-0522-1}}
 
== Viitteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelma?tunniste=skslyleis1932 Suomen Kansallissosialistisen Liiton yleisohjelma] 1932 (Pohtiva – poliittisten ohjelmien tietovaranto)
 
[[Luokka:Suomalaiset puolueet]]