Ero sivun ”Kineettinen taide” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Calder-redmobile.jpg|thumb|200px|Alexander Calderin Punainen mobile.]]
[[Tiedosto:SchachBrettDieb.jpg|thumb|200px|Heini Schefflerin pilapiirros optisesta taiteesta.]]
'''Kineettinen taide''' perustuu liikkeeseen tai liikkeen illuusioon näkökentässä. [[Op-taide]] perustuu etenkin illuusioon, kun mobilet ja liikkuvia osia sisältävät veistokset ja rakennelmat luottavat konkreettiseen liikkeeseen.
 
Kineettisellä taiteella on 1950-1960 -luvulta lähtien tarkoitettu todellisesti liikkuvia osia sisältävien teosten ohella maalauksia, jotka luovat värähteleviä optisia liikeilluusioita. Geometriset kuviot ja moiré-tyyppinen efekti on tällaiselle op-taiteelle tyypillistä. Tavallisimmin se saadaan aikaan käyttämällä mustan ja valkoisen kontrastia tai vastavärejä ja tarkoin rajattuja koneellisen omaisesti toistuvia pintoja. Samankeskiset ympyrät, neliöt tai viivat toimivat tässä hyvin. Esimerkiksi [[Bridget Riley]] on käyttänyt aaltoilevia kontrastisen värisiä viivoja. Maalaukset voivat myös luoda vaikutelmaa esiin työntyvästä tai sisäänpäin kupertuvasta muodosta.
[[Victor Vasarely]] alkoi kutsua tällaisia maalauksia kineettisiksikinetismiksi (cinétisme). Myöhemmin on niitä on kutsutukutsuttu myös nimellä [[op-taiteeksitaide]].<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen">Taiteen pikkujättiläinen, s. 319-320. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X</ref>
 
Kineettistä taidetta ovat muun muassa [[mobile]]t, eli rakennelmat jotka liikkuvat yksinomaan satunnaisesti esimerkiksi ilmavirran vaikutuksesta. Kineettinen mobile sai alkunsa Venäjän konstruktivismissa[[konstruktivismi]]ssa, mutta [[Alexander Calder]] kuitenkin varsinaisesti keksi ja teki tunnetuksi mobilet 1930-luvun alkupuolella.
[[Naum Gabo]] ja [[Antoine Pevsner]] olivat ensimmäisiä, jotka käyttivät taiteesta nimeä kineettinen realistisessa manifestissaan. Useammin puhuttiin dynaamisesta taiteesta, kun tarkoitetttiin teoksia, joissa on taiteen keinoin luotu
liikkeen illuusioita. Nykymerkityksessään termi kineettinen taide vakiintui vassta 1950-luvulta lähtien.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen">Taiteen pikkujättiläinen, s. 319-320. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X</ref>
Rivi 15:
Kineettisiksi on kutsuttu myös rakennelmia, jotka muuttuvat odottamatta kun katsoja siirtyy paikasta toiseen ja liikevaikutelmien luominen vuoronperään syttyvien ja sammuvien valojen avulla.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen">Taiteen pikkujättiläinen, s. 319-320. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X</ref>
 
{{Malline:Länsimaiset taidesuuntaukset3}}
{{Commonscat|Kinetic art}}
 
{{Malline:Abstraktin taiteen suuntauksia}}
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
{{Commonscat|Kinetic art}}
 
{{DEFAULTSORT:Kineettinen taide}}