Wikipedia

Ero sivun ”Šoorin kieli” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
täydennystä
Rivi 2:
| nimi = Šoori
| muu =
| oma = шор тил; тадар тилтили
| eng = Shor
| fra =
| glu = beebel
| alue = [[Kemerovon alue]] (Venäjä)
| vir = ei virallisen kielen asemaa
| määrä = 9 8006 200
| sija = ei 100 suurimman joukossa
| kunta = [[altailaisetturkkilaiset kielet]]
| ryhmä = uiguurilais-oguusilainen ryhmä<br>hakassilainen alaryhmä
| ryhmä = [[turkkilaiset kielet]]<br /> [[pohjoisturkkilaiset kielet]]<br />
| abc = [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillinen]]
| huolto =
Rivi 18:
| sil =
}}
'''Šoorin kieli'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anhava, Jaakko | Nimike = Maailman kielet ja kielikunnat | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 1999 | Sivu = 140 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref> (šooriksi шор тили, ''šor tili'') on [[Venäjä]]llä Etelä-[[Siperia]]ssa asuvien [[šoorit|šoorien]] puhuma [[turkkilaiset kielet|turkkilainen kieli]].
 
==Levinneisyys ja puhujamäärä==
'''Šoori''' on [[turkkilaiset kielet|turkkilainen kieli]], jota puhutaan [[Kemerovon alue]]ella Etelä-[[Siperia]]ssa [[Venäjä]]llä. Aivan kaikki [[šoorit]] eivät enää puhu šoorin kieltä. Kielen puhujien määrä oli laskusuunnassa 1930-luvun lopulta 1990-luvun alkuun. [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] romahduksen jälkeen šoorin kieli on kuitenkin alkanut elpyä. Šooria voi opiskella Kemerovon yliopiston Novokuznetskin toimipisteessä. Kielen kansainväliseksi lyhenteeksi mainitaan [[ISO 639]] kolmannessa osassa ''cjs''.
Šoorien perinteistä asuinaluetta ovat [[Kuznetskin Alatau]]n rinteet sekä [[Tom (joki)|Tomin]] ja sen sivujokien [[Kondoma]]n ja [[Mras-Su]]n varret.<ref name="jazyki 428">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 428 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref> Hallinnollisesti seutu kuuluu [[Kemerovon alue]]en [[Taštagolin piiri|Taštagolin]] ja [[Novokuznetskin piiri|Novokuznetskin]] piireihin, [[Mežduretšensk]]in kaupunkipiirikuntaan sekä osittain [[Hakassia]]an ja [[Altain tasavalta]]an.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 413 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref>
 
Vuonna 1989 Venäjällä laskettiin olevan 15&nbsp;700 šooria ja 10&nbsp;000 šoorin kielen puhujaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 629–630 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> Kansallisuudeltaan šooreista 57,5 % ilmoitti äidinkielekseen šoorin ja 40,9 % [[venäjän kieli|venäjän]]. Toisena kielenään venäjää puhui 53,6 %.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 442 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref>
Šoorin kielessä on runsaasti lainasanoja ja vaikutteita [[mongolilaiset kielet|mongolilaista kielistä]] ja [[venäjän kieli|venäjän kielestä]]. Kielessä on kaksi päämurreryhmää, mrasu ja kondoma, mutta niiden väliset erot eivät kuitenkaan ole suuria. Murteet on nimetty niiden piirikuntien mukaan, joissa niitä puhutaan.
 
Vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 14&nbsp;000 šooria<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.7.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> ja 6&nbsp;200 šoorin puhujaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.7.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> 99,7 % šooreista osaa venäjää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.7.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Alueellisesti he jakautuvat seuraavasti:
Šoorin kieltä kirjoitetaan [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisellä kirjaimistolla]], johon on lisätty joitakin kirjainmerkkejä. Kristityt lähetyssaarnaajat kehittivät nämä aakkoset 1800-luvun puolivälissä.
* Kemerovon alue 11&nbsp;600 šooria (joista 4&nbsp;900 puhuu šoorin kieltä),
* Hakassia 1&nbsp;100 (487),
* Altain tasavalta 141 (50).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_13_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.7.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
==Historia ja murteet==
Šoori kuuluu turkkilaisten kielten uiguurilais-oguusilaisen ryhmän hakassilaiseen alaryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat [[hakassin kieli|hakassi]], [[tšulymin kieli|tšulyminturkki]] ja [[altain kieli|altain]] pohjoismurteet. Šoorin kieltä ei tule sekoittaa hakassin kielen samannimiseen murteeseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Baskakov, N.A. | Nimike = Tjurkskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = KomKniga | Vuosi = 2006 | Sivu = 197, 202, 204–206 | Tunniste = ISBN 5-484-00515-9}}</ref>
 
Kieli jakautuu kahteen murteeseen. Mras-Sun murre on lähempänä hakassia ja Kondoman murre altain pohjoismurteita. Šoorissa on paljon [[mongolin kieli|mongolilaisia]] ja venäläisiä lainasanoja.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 428–429, 435 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
 
==Kirjakieli==
[[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksiset]] lähetyssaarnaajat loivat 1880-luvulla [[kyrillinen kirjaimisto|kyrilliseen kirjaimistoon]] perustuneen kirjakielen, jolla julkaistiin aapinen ja uskonnollista kirjallisuutta.<ref name="jazyki 428" /> Vuonna 1926 perustettiin [[Vuoristo-Šorian kansallinen piiri]], avattiin šoorinkielisiä kouluja ja julkaistiin sanomalehteä. Šooriksi ilmestyi myös alkuperäistä kaunokirjallisuutta. Kirjakielen pohjana oli Mras-Sun murre. Vuonna 1929 siirryttiin [[latinalainen kirjaimisto|latinalaiseen aakkostoon]], mutta vuonna 1938 palattiin kyrilliseen kirjaimistoon, jota on täydennetty lisämerkeillä [[ғ]], [[қ]], [[ң]], [[ӧ]] ja [[ӱ]]. Vuonna 1939 tapahtuneen kansallisen piirin lakkauttamisen jälkeen kirjakielen viljely loppui lähes kokonaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 1994 | Sivu = 67–68 | Tunniste = ISBN 5-87444-018-6}}</ref>
 
''Šoorin kirjaimisto''
{| style="font-family:Arial Unicode MS; font-size:1.4em; border-color:#000000; border-width:1px; border-style:solid; border-collapse:collapse; background-color:#F8F8EF"
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | А а
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Б б
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | В в
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Г г
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ғ ғ
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Д д
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Е е
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ё ё
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ж ж
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | З з
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | И и
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Й й
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | К к
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Қ қ
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Л л
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | М м
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Н н
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ң ң
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | О о
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | {{unicode|Ӧ ӧ}}
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | П п
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Р р
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | С с
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Т т
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | У у
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | {{unicode|Ӱ ӱ}}
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ф ф
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Х х
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ц ц
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ч ч
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ш ш
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Щ щ
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ъ ъ
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ы ы
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ь ь
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Э э
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ю ю
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Я я
|}
 
Kieltä alettiin elvyttää 1980-luvun lopussa. Nykyään šooriksi on julkaistu äidinkielen oppikirjoja ja sitä opetetaan kouluissa aineena. Vuonna 1989 kieltä alettiin opettaa [[Novokuznetsk]]in kasvatustieteellisessä korkeakoulussa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 633–636 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
 
==Nykytilanne==
Elvytystoimista huolimatta šooria voidaan pitää vakavasti uhanalaisena kielenä. Nykyään valtaosa sen puhujista asuu kaupungeissa täysin venäjänkielisessä ympäristössä. Äidinkielen arvostus on vähäistä ja venäjä on vaikuttanut voimakkaasti sen rakenteeseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 639 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
{{tynkä/Kieli}}
{{turkkilaiset kielet}}
 
[[Luokka{{DEFAULTSORT:Turkkilaiset kielet|Soorin kieli]]}}
 
[[Luokka:Venäjän kielet|Soorin kieli]]▼
[[Luokka:Kemerovon alue]]
[[Luokka:Turkkilaiset kielet]]
▲[[Luokka:Venäjän kielet|Soorin kieli]]
 
[[br:Choreg]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Šoorin_kieli”