Ero sivun ”Calvin Smith” versioiden välillä

[[1980-luku|1980-luvulla]] ja [[1990-luku|1990-luvulla]] Calvin Smith oli yksi parhaista pikajuoksijoista koko maailmassa. Hän pärjäsi kaikissa kisoissa, mutta olisi voinut voittaa enemmän, ellei voittojen tiellä lähes aina olisi ollut [[Carl Lewis]]. Vuonna [[1981]] Smith ei pärjännyt kovinkaan hyvin kilpailuissa. Seuraavana vuonna hän voitti yhdysvaltain mestaruuden 200 metrillä yleisessä sarjassa. [[Jim Hines]]illa oli maailmanennätysaika 9,95 ja Calvin Smith juoksi ajan 9,91, mutta myötätuulta oli kyseisen juoksun aikana 2,1 metriä sekunnissa, joten hän ei saanut uutta maailmanennätysaikaa. Hän juoksi 200 metriä aikaan 20,20. Smith voitti vuonna [[1983]] maailmanmestaruuden 200 metrillä ajalla 20,14 ja oli toinen 100 metrin juoksussa ajalla 10,21 häviten vain Carl Lewisille. Samoissa MM-kilpailuissa hän voitti 4 x 100 metrin viestin uudella maailmanennätysajalla 37,86. Samana vuonna Smith juoksi uuden maailmanennätysajan 9,93, jonka hän teki Air Force Academyn kentällä. Seuraavana vuonna hänen sijoituksensa oli neljäs Yhdysvaltain olympiakarsinnoissa, eikä hän päässyt mukaan muihin lajeihin, paitsi pikaviestiin. Tosin pikaviestissä tuli olympiakulta ja maailmanennätysaika 37,83. Vuonna [[1985]] hän voitti pikaviestin maailmancupissa ja GP-tittelin 200 metrin juoksussa. [[Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1987|Vuonna 1987 Roomassa]] Smith voitti maailmanmestaruuskilpailuissa 200 metrillä. 100 metrin juoksuun ja pikaviestiin hän ei päässyt mukaan. Tuolloin voittoaika oli 20,16. Smithillä on myös olympiavoitto. Se on vuoden [[1984]] olympialaisista 4 x 100 metrin juoksusta. Soulista vuoden [[1988]] olympialaisista hänellä on pronssimitali 100 metriltä. Aluksi hänen sijoituksensa oli neljäs, mutta maailmanennätysajalla 9,79 voittanut [[Ben Johnson (pikajuoksija)|Ben Johnson]] jäi kiinni dopingista ja menetti kultansa. Samana vuonna hän juoksi kaksi kertaa aikaan 9,87, mutta molemmat liian suureen myötätuuleen.