Ero sivun ”Teräväpiirtotelevisio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
[[Kuva:Pixel aspect ratio pixelseitenverhaeltnis ntsc480p pal576p hdtv720p hdtv1080p uhdv4320p by hdtvtotal com.svg|390px|right|thumb|Eri televisiokuvaformaattien pikselikoon vertailua. ([[UHDV]] on tulevaisuuden formaatti esimerkiksi elokuvateatteriesityksiin).]]
'''Teräväpiirtotelevisio'''-nimitystä käytetään seuraavan sukupolven [[televisio]]tekniikasta. Se on [[digitaalitelevisio]]n kehitysaskel kohti tarkempaa kuvaa ja parempaa ääntä. Tekniikka tunnetaan myös lyhenteellä '''HDTV''' ({{lyhenne|High-definition television}}). Aikaisempaan tekniikkaan ([[SDTV]]) muutoksena HDTV-lähetykset lähetetään ainoastaan 16:9-[[kuvasuhde|kuvasuhteella]]. [[PAL]]-järjestelmän 576i-kuva korvataan suuremmilla resoluutioilla, jotka ovat minimissään 720p (1280 × 720 [[pikseli]]ä) ja maksimissaan 1080i ja 1080p (1920 × 1080 pikseliä). TV-valmistajat käyttävät markkinoinnissaan '''HD ready''' -merkintää ilmaisemaan TV:n HDTV-yhteensopivuutta. '''[[Full HD]]''' -markkinointitermillä puolestaan tarkoitetaan täysteräväpiirtotelevisiota, joka pystyy esittämään 1920 × 1080 -[[resoluutio (kuvatekniikka)|resoluution]] näytöllään ilman skaalausta.
==Teräväpirtosiirtymä Suomessa==▼
Tähän asti Digita on hoitanut Suomen maanpäällistä tv-lähetysverkkoa yksinoikeudella. Vuoden 2010 tilanne muuttuu, sillä valtioneuvosto myönsi teräväpiirtokoelähetysten toimiluvan Dna:lle kesällä 2009. Toimilupa jatkuu vuoteen 2016, edellyttäen, että teräväpiirtolähetykset kattaa 60 % Manner-Suomen asukkaista vuonna 2011. Digita, Anvia ja Telemast Nordic hävisivät teräväpiirtolähetysten jakelun tarjouskilpailun Dna:lle. Kilpailutusta perustellaan monopolin avaamisella, sillä tv-kanavat ovat arvostelleet Digitaa monopolihinnoista. Teräväpiirto-ohjelmiston toimiluvat tulevat hakuun syksyllä 2009, jolloin selviää, millaisia ohjelmia kanavilla nähdään. Teräväpiirtolähetysten katsominen vaatii teräväpiirtonäytön (FHD) lisäksi uuden vhf-antennin ja uuden digivastaanottimen <refhttp://www.hs.fi/talous/artikkeli/Dna+nappasi+teräväpiirtotelevision+lähetysoikeudet+Digitan+nenän+edestä/1135247295728 Dna nappasi teräväpiirtotelevision lähetysoikeudet Digitan nenän edestä </ref>.▼
Aiemmassa digisiirtymässä antennit piti vaihtaa ja digiboksit hankkia. Teräväpiirtosiirtymä ei aluksi ole kaikille pakollinen, sillä tavalliset digilähetykset jatkuvat nykyisellä tekniikalla toistaiseksi. Teräväpiirto-ohjelmat vaativat kuitenkin uudet antennit ja digiboksit näkyäkseen terävänä. HDTV standardi ei määrittele millä tekniikalla kuvaa tulee siirtää. Lähetyksiä voi välittää satelliitit, maanpäälliset lähetysasemat, kaapelioperaattorit, tietoverkot tai muu HDTV:tä yhteensopiva jakelulaite - vaikkapa kännykkä. Maanpäällisessä HDTV-verkossa tullaan alustavien suunnitelmien mukaan käyttämään [[DVB-T2]]-standardia, kun ensimmäiset lähetykset alkavat vuonna 2010. Koelähetyksiä on Suomessa tehty kesästä 2008 alkaen. <ref>http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article113329.ece?s=r&wtm=-18062008?s=k Digi-tv-sopan lisämausteet panevat pään sekaisin</ref>▼
==HDTV-standardi==
Rivi 87 ⟶ 82:
===HD-multipleksi===
Suurten erottelukykyjen käyttö vaatii moninkertaisen määrän kaistaa tavalliseen digi-televisiolähetykseen verrattuna. Parhaimmillaan HDTV vie yhden analogisen kanavan (yhden kokonaisen multipleksin) verran kaistaa eli noin 19,4 Mb/s. Nykyisen digi-TV:n multipleksiin mahtuu Ylen tapauksessa viisi TV-kanavaa, kuusi [[radio]]kanavaa ja ohjelmadata, joten uusien multipleksien luominen on välttämätöntä. DVB-T2:n myötä myös multipleksin kaistanleveys saattaa kasvaa. Yhdessä multipleksissä saattaa olla montakin kanavaa, jos niiden yhteinen datavirta saadaan sovitettua, niin ettei kumpikin kanava esitä sellaista ohjelmaa joka saattaisi viedä paljon dataa. Tällainen menettely sopii kuitenkin vain lähetyksiin, joissa ei edellytetä parasta mahdollista kuvanlaatua. Esimerkiksi [[Australia]]ssa on päädytty ratkaisuun, jossa lähetetään yhdessä multipleksissä yhden kanavan sekä HDTV- että [[SDTV]]-versiot.
▲==Teräväpirtosiirtymä Suomessa==
▲Tähän asti Digita on hoitanut Suomen maanpäällistä tv-lähetysverkkoa yksinoikeudella. Vuoden 2010 tilanne muuttuu, sillä valtioneuvosto myönsi teräväpiirtokoelähetysten toimiluvan Dna:lle kesällä 2009. Toimilupa jatkuu vuoteen 2016, edellyttäen, että teräväpiirtolähetykset kattaa 60 % Manner-Suomen asukkaista vuonna 2011. Digita, Anvia ja Telemast Nordic hävisivät teräväpiirtolähetysten jakelun tarjouskilpailun Dna:lle. Kilpailutusta perustellaan monopolin avaamisella, sillä tv-kanavat ovat arvostelleet Digitaa monopolihinnoista. Teräväpiirto-ohjelmiston toimiluvat tulevat hakuun syksyllä 2009, jolloin selviää, millaisia ohjelmia kanavilla nähdään. Teräväpiirtolähetysten katsominen vaatii teräväpiirtonäytön (FHD) lisäksi uuden vhf-antennin ja uuden digivastaanottimen <refhttp://www.hs.fi/talous/artikkeli/Dna+nappasi+teräväpiirtotelevision+lähetysoikeudet+Digitan+nenän+edestä/1135247295728 Dna nappasi teräväpiirtotelevision lähetysoikeudet Digitan nenän edestä </ref>.
▲Aiemmassa digisiirtymässä antennit piti vaihtaa ja digiboksit hankkia. Teräväpiirtosiirtymä ei aluksi ole kaikille pakollinen, sillä tavalliset digilähetykset jatkuvat nykyisellä tekniikalla toistaiseksi. Teräväpiirto-ohjelmat vaativat kuitenkin uudet antennit ja digiboksit näkyäkseen terävänä. HDTV standardi ei määrittele millä tekniikalla kuvaa tulee siirtää. Lähetyksiä voi välittää satelliitit, maanpäälliset lähetysasemat, kaapelioperaattorit, tietoverkot tai muu HDTV:tä yhteensopiva jakelulaite - vaikkapa kännykkä. Maanpäällisessä HDTV-verkossa tullaan alustavien suunnitelmien mukaan käyttämään [[DVB-T2]]-standardia, kun ensimmäiset lähetykset alkavat vuonna 2010. Koelähetyksiä on Suomessa tehty kesästä 2008 alkaen. <ref>http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article113329.ece?s=r&wtm=-18062008?s=k Digi-tv-sopan lisämausteet panevat pään sekaisin</ref>
==HD-sisältö==
| |||