Ero sivun ”Tofan kieli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
täydennystä |
||
Rivi 17:
| sil = kim
}}
'''Tofan kieli''' (aikaisempi nimitys ''karagassi''; tofaksi ''тоъфа дыл'', ''tòfa dıl'')
==Levinneisyys ja puhujamäärä==
Tofalarit asuvat [[Sajan]]vuoriston itäosassa [[Tuva]]n ja [[Krasnojarskin aluepiiri]]n rajalla Irkutskin alueen [[Nižneudinskin piiri]]ssä. Tofalarien asuttamia taajamia ovat Alygdžer, Nerha ja Verhnjaja Gutara.<ref name="jazyki 107">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 107 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
Vuonna 1989 Venäjällä laskettiin olevan 722 tofalaria ja 323 tofan kielen puhujaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 253–254 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> Kansallisuudeltaan tofalareista 42,8 % ilmoitti äidinkielekseen tofan ja 55,5 % [[venäjän kieli|venäjän]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 442 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref> Vuoden 2002 väestölaskennassa rekisteröitiin 837 tofalaria<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 25.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> ja 378 tofan puhujaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 25.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Tarkempi tilasto osoittaa, että Irkutskin alueen 723 tofalarista kaikki osaavat venäjää, mutta vain 114 puhuu tofaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_13_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 25.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
Suomalainen [[Matias Aleksanteri Castrén]] tutki tofalarien alkuperää ja julkaisi kieliopin ja sanaston vuonna [[1857]].<ref name="Iso tsk 6">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Iso tietosanakirja 6 | Vuosi = 1934 | Luku = | Sivu = 103 | Selite = | Julkaisupaikka = Helskinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>▼
==Historia ja murteet==
Perinteisen luokittelun mukaan tofa kuuluu turkkilaisten kielten uiguurilais-oguusilaisen ryhmän uiguurilais-tukyilaiseen alaryhmään. Sen lähin sukukieli on [[tuvan kieli|tuva]], jonka murteena sitä voidaan myös pitää.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Baskakov, N.A. | Nimike = Tjurkskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = KomKniga | Vuosi = 2006 | Sivu = 194 | Tunniste = ISBN 5-484-00515-9}}</ref> Uudemman näkemyksen mukaan tofa, tuva sekä [[Mongolia]]n alueella puhuttavat uiguuri-urjanhai ja tsaatan muodostavat sajanilaisen alaryhmän.<ref name="jazyki 107" />
Tofan kielessä on säilynyt paljon muinaisturkkilaisia ja [[muinaisuiguurin kieli|muinaisuiguurilaisia]] piirteitä. [[Fonetiikka|Fonetiikassa]] on havaittavissa [[ketin kieli|kettiläinen]] [[Substraatti (kielitiede)|substraatti]]. Sanastossa on vaikutteita [[mongolin kieli|mongolista]], [[burjaatin kieli|burjaatista]] ja venäjästä. Murre-erot ovat vähäisiä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 108 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
▲
{| style="font-family:Arial Unicode MS; font-size:1.4em; border-color:#000000; border-width:1px; border-style:solid; border-collapse:collapse; background-color:#FFFFFF"▼
==Kirjakieli==
Vuonna 1989 laadittiin [[kyrillinen kirjaimisto|kyrilliseen kirjaimistoon]] perustuva, lisämerkein täydennetty tofan kirjaimisto. Sen jälkeen tofaksi on julkaistu muutamia äidinkielen oppikirjoja. Kieltä opetetaan aineena kolmessa koulussa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 495–498 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
''Tofan kirjaimisto''
▲{| style="font-family:Arial Unicode MS; font-size:1.4em; border-color:#000000; border-width:1px; border-style:solid; border-collapse:collapse; background-color:#
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | А а
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Б б
Rivi 64 ⟶ 73:
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ч ч
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" |
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ш ш
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Щ щ
Rivi 74 ⟶ 83:
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ю ю
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Я я
|
|
|
|
|
|
|}
==
Elvyttämistoimista huolimatta tofaa voidaan pitää kuolevana kielenä. Sitä käyttävät etupäässä vanhukset. Asiantuntija-arvion mukaan tofaa puhuu sujuvasti alle 2 % tofalareista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 501 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
==Lähteet==
{{viitteet}}
Rivi 82 ⟶ 100:
{{Tynkä/Kieli}}
[[Luokka:Irkutskin alue]]
[[Luokka:Turkkilaiset kielet]]
[[Luokka:Venäjän kieli]]
[[bg:Тофаларски език]]
| |||