Ero sivun ”István Széchenyi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tanár (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 86:
1800-luvun alussa Tonavan yli kulki vain [[ponttonisilta]], joka saattoi olla pitkiäkin aikoja poissa käytöstä esimerkiksi vaikeiden jääolosuhteiden vuoksi. Näin tapahtui vuonna 1820, kun István Széchenyi joutui odottamaan joen ylitystä kokonaisen viikon päästäkseen isänsä hautajaisiin Wieniin. Tästä tuskastuneena hän päätti perustaa säätiön kiinteän sillan rakentamiseksi.<ref name="T52">Török s. 52.</ref><ref name="B32">Barber & Roper-Evans s. 32.</ref> Vuonna 1832 Széchenyi matkusti [[Lontoo]]n Hammersmithiin keskustellakseen sillan rakentamisesta tunnetun siltojen suunnittelijan, arkkitehti [[William Tierney Clark]]in kanssa.<ref name="F"/><ref>Sisa s. 132-133.</ref>
 
Sillan rakentaminen ja osakeyhtiön perustaminen sitä varten hyväksyttiin valtiopäivillä 1835.<ref name="T52"/><ref>Jalava s. 59; hänen mukaansa siltamaksua vastustavat aateliset uhkasivat, "etteivät sinä ilmoisna ikinä mokomaa siltaa käytä, vaan ennemmin ratsunsa selässä uivat virran poikki, jos mielivät sen ylitse päästä".</ref> Ketjusilta vihittiin vuoden 1849 marraskuussa, katkeraan tappioon päättyneen itsenäisyystaistelun jälkeen. Ketjusillan merkitys sekä taloudellisen että valtiollisen kehityksen kannalta oli valtava, sillä lähin samanlainen rakennelma löytyi vasta Wienistä.<ref>Buza s. 9.</ref> Mutta sillalla oli paitsi käytännöllinen, myös symbolinen merkitys.<ref name="BR32-33"/> Sen avulla kahdesta erillisestä kaupungista syntyi yksi, Unkarin pääkaupunki [[Budapest]].
 
Vuonna 1945 vetäytyvät [[saksalaiset]] räjäyttivät ketjusillan, kuten muutkin Budapestin sillat. Sodan jälkeen se rakennettiin uudelleen entisen mallin mukaan ja otettiin käyttöön 1949, sata vuotta ensimmäisen vihkimisen jälkeen<ref>Budapest-opas s. 31.</ref>.