Wikipedia

Ero sivun ”Korjakin kieli” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
VolkovBot (keskustelu | muokkaukset)
166 484 muokkausta
p Botti lisäsi: pt:Língua koriaque
täydennystä
Rivi 7:
| alue = [[Korjakia]]
| vir =
| määrä = n. 3 500 - 5 000
| sija = ei 100 suurimman joukossa
| kunta = [[kamtšatkalaiset kielet]]
Rivi 17:
| sil = kpy
}}
'''Korjakin kieli''' eli '''korjakki''' (aikaisempi nimitys myös ''nymylaanin kieli'') on [[Venäjä]]llä etupäässä [[Korjakia]]ssa asuvien [[korjakit|korjakkien]] puhuma [[kamtšatkalaiset kielet|kamtšatkalainen kieli]].
'''Korjakki''' on [[korjakit|korjakkien]] puhuma [[kamtšatkalaiset kielet|kamtšatkalaiseen kielikuntaan]] kuuluva kieli. Yhdessä [[tšuktši]]n, [[kerekki|kerekin]] ja [[alutorin kieli|alutorin]] kanssa se muodostaa tšuktšilaisten kielten ryhmän. Korjakkia puhuu (lähteestä riippuen) 3 500-5 000 ihmistä pääosin [[Korjakia]]n alueella. Etnisiä korjakkeja on lähes 9 000. Useimmat puhuvat myös venäjää.
 
==Levinneisyys ja puhujamäärä==
Korjakki jakautuu useisiin murteisiin. Murteet on jaettu toisinaan kahteen pääryhmään: chavchuven ja nymylan (eli alutor). Poronkasvattajakorjakkien käyttämää chavchuvenia puhutaan läpi Korjakian, kun taas nymylanin murteet vaihtelevat kaupungista ja kylästä toiseen.
Korjakit asuvat [[Kamtšatkan aluepiiri]]iin kuuluvassa [[Korjakia|Korjakian piirikunnassa]] sekä sen lähialueilla [[Tšukotka|Tšukotkan autonomisessa piirikunnassa]] ja [[Magadanin alue]]ella [[Severo-Evenskin piiri]]ssä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2001 | Sivu = 146 | Tunniste = ISBN 5-02-01168-2}}</ref>
 
Vuonna 1989 Venäjällä laskettiin olevan 8&nbsp;900 korjakkia ja 5&nbsp;200 korjakin kielen puhujaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 253–254 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> Kansallisuudeltaan korjakeista 52,4&nbsp;% ilmoitti äidinkielekseen korjakin ja 46,8&nbsp;% [[venäjän kieli|venäjän]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 442 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref> Vuoden 2002 väestölaskennassa rekisteröitiin 8&nbsp;700 korjakkia<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> ja 3&nbsp;000 korjakin puhujaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Alueellisesti he jakautuivat seuraavasti:
== Aiheesta muualla ==▼
* Korjakia 6&nbsp;700 korjakkia (joista 2&nbsp;000 osaa korjakin kieltä),
* Magadanin alue 900 (400),
* muu Kamtšatkan aluepiiri 600 (140),
* Tšukotka 55 (2).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_13_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
==Historia ja murteet==
* http://www.koryaks.net/language.html▼
Korjakki muodostaa yhdessä [[tšuktšin kieli|tšuktšin]], [[kerekin kieli|kerekin]] ja [[alutorin kieli|alutorin]] kanssa kamtšatkalaisten kielten tšuktšilaisen ryhmän. Kerekkiä ja alutoria pidettiin aiemmin korjakin murteina.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 256–257 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
* [http://www.tooyoo.l.u-tokyo.ac.jp/Russia/bibl/Koryak.html Koryak: Bibliographical guide]
 
Kielen murrejako on kiistanalainen. Eri tutkijat erottavat neljästä yhteentoista murretta, joista eräät ovat jo hävinneet. [[Kansatiede|Kansatieteellisin]] perustein korjakin kieli voidaan jakaa enemmistönä olevien poronhoitajien puhumaan ''tšavtšuveniin'' sekä paikallaan asuvien korjakkien puhumiin ''nymylan''-murteisiin, joista jälkimmäisten katsotaan toisinaan kuuluvan alutorin kieleen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 258–259 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
 
==Kirjakieli==
Korjakin kieli luotiin vuonna 1930 [[latinalainen kirjaimisto|latinalaisen kirjaimiston]] ja tšavtšuvenin murteen pohjalta. Vuonna 1937 siirryttiin [[kyrillinen kirjaimisto|kyrilliseen aakkostoon]], jota on täydennetty lisämerkeillä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 260 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
 
''Korjakin kirjaimisto''
{| style="font-family:Arial Unicode MS; font-size:1.4em; border-color:#000000; border-width:1px; border-style:solid; border-collapse:collapse; background-color:#F8F8EF"
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | А а
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Б б
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | В в
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | В' в'
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Г г
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Г' г'
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Д д
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Е е
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ё ё
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ж ж
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | З з
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | И и
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Й й
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | К к
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ӄ ӄ
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Л л
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | М м
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Н н
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ӈ ӈ
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | О о
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | П п
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Р р
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | С с
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Т т
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | У у
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ф ф
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Х х
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ц ц
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ч ч
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ш ш
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Щ щ
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ъ ъ
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ы ы
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ь ь
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Э э
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ю ю
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Я я
|}
 
Kielellä on julkaistu lähinnä oppikirjoja ja kansanperinnekokoelmia. Aikaisemmin ilmestyi myös venäjästä käännettyä kirjallisuutta. 1930-luvulla aloitettu korjakinkielinen kouluopetus lopetettiin 1950-luvulla. Kielen opetus oppiaineena ja korjakinkielinen julkaisutoiminta alkoi uudestaan vasta 1970–1980-lukujen vaihteessa. Opettajia koulutetaan [[Palana]]n opettajaopistossa ja [[Hertzenin pedagoginen yliopisto|Hertzenin pedagogisessa yliopistossa]] [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]]. Piirikunnan sanomalehdessä julkaistaan toisinaan korjakinkielisiä tekstejä ja kieltä käytetään myös radiossa sekä jonkin verran televisiossa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 261–268 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
 
==Nykytilanne==
Nykyään korjakki on vakavasti uhanalainen kieli. Sitä puhuvat etupäässä vanhukset, kun taas nuoriso on siirtynyt käyttämään venäjää. Kielenvaihto on tapahtunut poikkeuksellisen nopeasti, sillä vielä vuonna 1959 yli 99&nbsp;% kansasta ilmoitti äidinkielekseen korjakin. Huomattavan ongelman muodostavat murre-erot, joiden takia nymylan-korjakit ovat torjuneet tšavtšuveniin perustuneen kirjakielen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 274–276 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
▲== Aiheesta muualla ==
* [http://www.philology.ru/linguistics4/zhukova-97.htm A.N. Žukova: Korjakski jazyk] {{ru}}
* [http://lingsib.iea.ras.ru/en/languages/koryak.shtml Endangered Languages of Siberia: The Koryak language] {{en}}
* [http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=kpy Ethnologue: Koryak] {{en}}
▲* [http://www.koryaks.net/language.html Koryak Languages] {{en}}
 
{{Tynkä/Kieli}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Korjakin_kieli”