Ero sivun ”Prekariaatti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 12:
Pohjoisamerikkalaiset siivoojat ovat pitkälti työluvatta työskenteleviä latinoja. Palvelualaojen liiton (SEIU) kampanja Justice for Sanitors on opettanut heitä pitämään puoliaan ilman, etä heidän tarvitsisi turvautua liiton toimitsijaan. Käytännössä liiton työntekijät ovat kierrelleet lähiöissä ovelta ovelle kertomassa ihmiksille peruasioista kuten: "Miltä sinusta tuntuisi, jos työnantajajsi maksaisi sinulle sairausvakuutuksen?" <ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Anna-Reetta Korhonen | Otsikko=Kuinka yksinäinen järjestäytyy? | Julkaisu=Vihreä Lanka | Vuosi=2009 | Numero=22.5. | Sivut 20 }}</ref>
Uudessa-Seelannissa 2005 ja 2006 sadat pikaruokaloiden työntekijät vaativat palkkojen suurentamista annoskojen mukaan periaatteena "Supersize My Pay". Käytännössä työntekijät pitivät lyhyitä, strategisesti ajoitettuja "salamalakkoja".<ref name="Korhonen/2009/20">{{Lehtiviite | Tekijä=Anna-Reetta Korhonen | Otsikko=Kuinka yksinäinen järjestäytyy? | Julkaisu=Vihreä Lanka | Vuosi=2009 | Numero=22.5. | Sivut 20}} </ref>
Italiassa joustotyöläiset ovat luoneet suojeluspyhimyksensä San Precarion, rukoukseen polvistuneen hampurilaisravntolan työasuun puetun miehen, jota esittävä patsas ilmestyy työtaisteluiden tapahtumapaikoille.<ref
San Precarion sananmuunnos oli "vaatesuunnittelija" Serpica Naro, joka Milanon muotimessuilla 2005 lanseerasi vaatteita, kuten työpaikalla raskauden peittävän paidan ja ahdistelvaa pomoa näpeille näpäyttävän hameen. Mediahuomiota saaneen tempauksen tarkoitus oli kiinnittää huomiota todellisuuteen muotimaailman glamourin takana.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Anna-Reetta Korhonen | Otsikko=Kuinka yksinäinen järjestäytyy? | Julkaisu=Vihreä Lanka | Vuosi=2009 | Numero=22.5. | Sivut 20, 21}} </ref>
| |||