Ero sivun ”Inkerin lippu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
[[Kuva:Inkerin lippu.svg|thumb|230px|Inkerin lippu.]]
[[Kuva:Ingria Coat-of-Arms.svg|thumb|230px|Inkerin vaakuna.]]▼
'''Inkerin lippu''' on [[inkeriläiset|inkeriläisten]] kansallislippu, jota käyttävät kaikki [[inkeriläisten kulttuuriyhteisöt|inkeriläisjärjestöt]] niin [[Inkeri|Inkerinmaalla]], [[Suomi|Suomessa]], [[Karjalan tasavalta|Karjalassa]], [[Ruotsi]]ssa kuin [[Viro]]ssakin.
Lippu on skandinaavinen ristilippu, jonka
Lipun on suunnitellut kapteeni E. J. Haapakoski [[Pohjois-Inkerin rykmentti|Inkerin rykmentille]] [[heimosodat|heimosotien]] aikana. Se vihittiin käyttöön 8.12.1919 [[Kirjasalon tasavalta|Kirjasalo]]ssa aivan Suomen rajan tuntumassa [[Karjalankannas|Kannaksella]]. Alkuperäistä lippua säilytetään [[Sotamuseo]]ssa Helsingissä, jonne se saatiin [[Ruotsi]]sta vuonna 1999.▼
Lipun värejä on perusteltu niin, että sininen risti viittaa inkerin suomalaisten historialliseen kotimaahan Suomeen. Myös ristilipun malli muistuttaa inkeriläisten pohjoismaisesta syntyperästä. Lipun sininen väri on myös [[Neva]]joen symboli; kuvaahan vaakunassakin oleva sininen aaltopalkki Nevaa. Punainen väri symboloi samaan tapaan vaakunassa olevia [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] muureja (alun perin [[Nevanlinna]]n muureja). Lipun keltainen pohja kuvastaa Inkerinmaan viljavia peltoja
==Mittasuhteet ja värit==
Lipun pituus on 18 (5 + ½ + 2 + ½ + 10) mittayksikköä ja korkeus 11 (4 + ½ + 2 + ½ + 4) yksikköä. Sinisen ristin leveys on siis 2 yksikköä, ja sen alle jäävä punainen risti on siitä 1 yksikön leveämpi.
Värit ovat krominkeltainen, sinooperinpunainen ja koboltinsininen. [[Pantone Matching System|PMS-painoväreinä]] käytetään
* keltaista 109, 116 tai 123
* punaista 179 tai 485
* sinistä 286, 293 tai 300 (myös 285).
Viron inkerinsuomalaisten liitto käyttää lipun väreinä keltaista 123, punaista 485 ja sinistä 285, joka on samalla myös [[Viron lippu|Viron lipun]] sininen.
▲Lipun on suunnitellut kapteeni E. J. Haapakoski [[Pohjois-Inkerin rykmentti|Inkerin rykmentille]] [[heimosodat|heimosotien]] aikana. Se vihittiin käyttöön 8.12.1919 [[Kirjasalon tasavalta|Kirjasalo]]ssa aivan Suomen rajan tuntumassa [[Karjalankannas|Kannaksella]]. Alkuperäistä lippua säilytetään [[Sotamuseo]]ssa Helsingissä, jonne se saatiin [[Ruotsi]]sta vuonna 1999.
==Lipun historia==
[[Lokakuun vallankumous|Lokakuun vallankumouksen]] jälkeen [[bolševikit|bolševikkien]] mielivalta kasvoi [[Pietari (kaupunki)]]a ympäröivällä maaseudulla sietämättömäksi samalla, kun suomalaisväestön itsemääräämispyrkimykset vahvistuivat. Keväällä [[1919]] Venäjän valkoiset valmistautuivat vastavallankumoukseen. Myös Viro osallistui punaisten vastaisiin operaatioihin. Inkeriläisistä pakolaisista oli muodostettu [[23. maaliskuuta]] 1919 vapaaehtoinen [[pataljoona]], joka osallistui hyökkäykseen [[Narva]]n rintamalla ja [[Suomenlahti|Suomenlahden]] etelärannikolla toukokuussa 1919.
Inkerin pataljoonalla oli lippu, jonka oli suunnitellut pataljoonassa palveleva kapteeni [[E. J. Haapakoski]]. Hän oli ottanut lipun värit Inkerin kelta-puna-sinisestä vaakunasta. Vapautetuilla alueilla suomalaisväestö omaksui lipun nopeasti omakseen. Väliaikainen hoitokunta (Inkerin "hallitus") hyväksyi lipun Inkerin lipuksi.
Edetessään lähemmäs Pietaria Inkerin joukko-osasto kasvoi [[rykmentti|rykmentiksi]]. Punaisten vastahyökkäys pakotti inkeriläiset kesäkuussa vetäytymään takaisin. Suomalaisiin epäluuloisesti suhtautuvat valkoiset venäläiset riisuivat rykmentin aseista [[16. kesäkuuta|16.6.]] ja se hajotettiin. Osa miehistä lähti Suomeen, osa jäi [[Viro]]on ja muodosti siellä uuden joukko-osaston Viron armeijan alaisuudessa. Sekin hajotettiin [[Tarton rauha (Viro)|rauhan]] tultua [[7. kesäkuuta|7.6.]][[1920]]. Viro sai rauhansopimuksessa kaistaleen [[Narvajoki|Narvajoen]] takaista Inkerinmaata.
Myös Pohjois-Inkerissä [[Karjalankannaksella]] syntyi inkeriläisiä vapaajoukkoja keväällä 1919. Kesän taisteluissa puna-armeija pakotti inkeriläiset vetäytymään aivan rajan tuntumaan, [[Lempaala]]n [[Kirjasalon tasavalta|Kirjasalon kylään]]. Pohjois-Inkerin väliaikainen hoitokunta (hallitus) kutsui joukkojen komentajaksi Suomen armeijan everstiluutnantti [[Georg Elfvengren|Georg eli Yrjö Elfvengrenin]]. Elfvengrenin komennossa Pohjois-Inkerin 580 miehen joukko kasvoi 1500 miestä käsittäväksi rykmentiksi. Pohjois-Inkerin lippu vihittiin Kirjasalossa [[8. syyskuuta|8.9.]] 1919; tätä päivämäärää pidetään Inkerin lipun syntymäpäivänä.
Kirjasalon tilannetta vaikeutti se, että Suomi sulki rajansa eikä voinut virallisesti tukea sitä käydessään samalla rauhanneuvotteluja [[Neuvosto-Venäjä]]n kanssa. Rykmentti alistettiin Suomen armeijalle, ja vuoden [[1920]] alusta se suoritti rajavartiopalvelusta Kirjasalon alueella Pohjois-Inkerin erikoispataljoonana. Suomi pakotti myös Elfvengrenin eroamaan [[21. helmikuuta|21.2.]]1920. [[Tarton rauha]]ssa [[14. lokakuuta|14.10.]]1920 Neuvosto-Venäjä lupasi toteuttaa Inkerissä laajan kulttuuri-itsehallinnon, ja Suomi luopui vaateistaan Inkerin alueisiin. Erikoispataljoona piti jäähyväisparaatin Kirjasalossa [[5. joulukuuta|5.12.]] ja laski juhlallisesti Inkerin lipun pataljoonan komentajan, kapteeni [[Juho Sihvo]]n komennossa. Joukot marssivat rajan yli Suomeen lipuin ja vaakunoin koristellun portin alitse.
[[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] Inkerin lipun käyttö oli käytännössä kielletty, kuten muidenkin vanhojen kansallislippujen käyttö. Inkerin lippu jäi Suomessa ja Ruotsissa asuvien inkeriläisten heimojärjestöjen käyttöön. Suomessa tosin ulkoliputtaminen kiellettiin [[jatkosota|toisen maailmansodan]] jälkeen.
Kun olot NL:ssa vapautuivat 1980-luvun loppupuolella, myös inkeriläiset järjestäytyivät. NL:ssa ensimmäinen kansallinen järjestö perustettiin [[Neuvosto-Viro|Virossa]] lokakuussa [[1988]], ja järjestön lippu vihittiin [[Tartto|Tartossa]] [[18. joulukuuta|18.12.]]1988.
▲Lipun värejä on perusteltu niin, että sininen risti viittaa inkerin suomalaisten historialliseen kotimaahan Suomeen. Myös ristilipun malli muistuttaa inkeriläisten pohjoismaisesta syntyperästä. Lipun sininen väri on myös [[Neva]]joen symboli; kuvaahan vaakunassakin oleva sininen aaltopalkki Nevaa. Punainen väri symboloi samaan tapaan vaakunassa olevia [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] muureja (alun perin [[Nevanlinna]]n muureja). Lipun keltainen pohja kuvastaa Inkerinmaan viljavia peltoja. Esim. Viron inkerinsuomalaisten liitto käyttää lipun väreinä keltaista 123, punaista 485 ja sinistä 285, joka on samalla myös [[Viron lippu|Viron lipun]] sininen.
==Lähteet==
Rivi 20 ⟶ 44:
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Viron inkerinsuomalaisten liitto | Viitattu =9.2.2009 | Kieli = }}
[[Luokka:Liput]]
[[Luokka:Inkeri]]
| |||