Wikipedia

Ero sivun ”Oktettisääntö” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Antimoni (keskustelu | muokkaukset)
281 muokkausta
w
Antimoni (keskustelu | muokkaukset)
281 muokkausta
hieman asiaa ja jäsentelyä, ei mielestäni tynkä vaikka toki laajennettavissa
Rivi 1:
'''Oktettisääntö''' tarkoittaa [[pääryhmä (kemia)|pääryhmien]] alkuaineiden taipumusta ympäröityä kahdeksalla [[elektroni|valenssielektronilla]] jalokaasujen (paitsipoikkeus [[helium|He]]) tyypilliseen valenssielektronitilaan ''ns<sup>2</sup>np<sup>6</sup>''.<ref name="Vocabulary">{{Kirjaviite | Tekijä = Orchin, Macomber, Pinhas, Wilson | Nimeke = The Vocabulary and Concepts of Organic Chemistry (2nd edition) | Vuosi = 2005 | Kappale = | Sivu = 29 | Selite =| Julkaisupaikka = | Julkaisija = John Wiley & Sons | Tunniste = ISBN 0-471-68028-1| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> Atomi voi päästä '''oktettiin''' [[ioni]]soitumalla tai jakamalla elektroneja eli muodostamalla [[kovalenttinen sidos|kovalenttisia sidoksia]]. Valenssielektronien oktetti voi muodostua sekä sidoselektroneista että vapaista elektronipareista. OktettisääntöOktettisäännön selittääidea useimpienvoidaan molekyylienlaajentaa Lewisniin sanotuksi [[18 elektronin sääntö|18 elektronin säännöksi]] huomioimalla ''ns''-rakenteet ja ''np''- lisäksi myös ''nd'' -energiatasojen täyttyminen.
 
Joidenkin aineiden kovalenttinen tarkastelu osoittaa ulkoelektroneja olevan yli kahdeksan. Esimerkiksi [[Klooritrifluoridi|ClF<sub>3</sub>]] niitä on kymmenen. Tällaisia aineita kutsutaan [[Hypervalenttinen molekyyli|hypervalenttisiksi]] molekyyleiksi. Oktetti voidaan kuitenkin näissäkin tapauksissa selittää teoreettisilla (ei kokeellisesti havaittavilla) ionisilla osarakenteilla ja niistä muodostuvalla [[resonanssi (kemia)|resonanssirakenteilla]].▼
 
[[Gilbert Newton Lewis]] käytti ilmiöstä nimitystä ''kahdeksan sääntö''.<ref name="Bonding"/> Termin oktettisääntö otti myöhemmin käyttöön [[Irving Langmuir]].<ref name="Bonding">{{Kirjaviite | Tekijä = Ronald J. Gillespie, Paul L. A. Popelier | Nimeke = Chemical Bonding and Molecular Geometry - From Lewis to Electron Densities| Vuosi = 2001 | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija =Oxford University Press | Tunniste = ISBN 0-19-510496-X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
== Poikkeukset ==
== Oktettisäännön poikkeukset ==
[[Kuva:Chlortrifluorid2.svg|125px|thumb|Klooritrifluoridissa kloorilla on yli kahdeksan ulkoelektronia.]]
▲Vaikka oktettisäännöllä voidaan selittää atomien sitoutumista, se ei ole käsitteenä ongelmaton. Esimerkiksi toisen [[jakso (jaksollinen järjestelmä)|jakson]] alkuaineet [[litium]] ja [[beryllium]] suosivat enemmän [[helium]]in valenssielektronitilaa ''1s<sup>2</sup>'' ja ovat taipuvaisia menettämään ''2s''-orbitaalilla olevat elektroninsa. [[Boori]] muodostaa vakaita yhdisteitä kuten [[Booritrifluoridi|BF<sub>3</sub>]], joiden valenssikuorella on kahdeksan sijasta kuusi elektronia. Joidenkin aineiden kovalenttinen tarkastelu puolestaan osoittaa ulkoelektroneja olevan yli kahdeksan. Esimerkiksi [[Klooritrifluoridi|ClF<sub>3</sub>]] niitä on kymmenen. TällaisiaAineita, joissa oktetti näyttää aineitalaajentuneen, kutsutaan [[Hypervalenttinen molekyyli|hypervalenttisiksi]] molekyyleiksi. Oktetti voidaan kuitenkin näissäkinuseissa tapauksissa selittää teoreettisilla (ei kokeellisesti havaittavilla) ionisilla osarakenteilla ja niistä muodostuvalla [[resonanssi (kemia)|resonanssirakenteilla]].
* Heliumin valenssielektronitila
* [[18 elektronin sääntö]]
* Hypervalenttisten molekyylien kuten [[Rikkiheksafluoridi|SF<sub>6</sub>]] ja ClF<sub>3</sub> valenssikuorella on näennäisesti yli kahdeksan elektronia. <ref name="Bonding"/>
 
== Lähdeviitteet ==
{{viitteet}}
 
{{Tynkä/Kemia}}
 
[[Luokka:Orgaaninen kemia]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Oktettisääntö”