Ero sivun ”Nykysuomen sanakirja” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
[[Opetusministeriö]]n toimeksiannosta kolme kielentutkijaa, [[Knut Cannelin]], [[E. A. Tunkelo]] ja [[Yrjö Wichmann]], laati 1927–1928 alustavan suunnitelman sanakirjan toteuttamisesta. Käytännön toimitustyö annettiin 1929 [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]lle, jolle määrättiin tarkoitusta varten valtion avustusta.
 
Sanakirjan ensimmäinen päätoimittaja oli professori Martti Airila, jota seurasi [[1939]] professori [[Matti Sadeniemi]]. [[Talvisota]] lähes keskeytti kokoamistyön, ja [[jatkosota|jatkosodan]] päättyessä 1945 sanakirjan käsikirjoitus oli valmiina L-kirjaimeen saakka. ''Nykysuomen sanakirjaksi'' ristityn teoksen ensimmäinen osa julkaistiin 1951 ja loput viisi seuraavan vuosikymmenen aikana. Kuudes ja viimeinen osa painettiin 1961. Sanakirjasta julkaistiin 1967 ”lyhentämätön kansanpainos”, jossa alkuperäinen kuusiosainen sarja oli tiivistetty kolmeen osaan. Myöhemmin teossarjasta on julkaistu lukuisia uusintapainoksia, joissa kaikissa alkuperäinen sisältö on säilytetty muuttumattomana. Sanakirjan 15. painos julkaistiin vuonna 2002.
 
Koska ''Nykysuomen sanakirja'' on koottu 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, sen sanasto on osittain vanhentunutta. Sen paikan kielenhuollon virallisena ohjenuorana ovatkin myöhemmin vieneet uudemmat teokset. Vuosina 1990-19951990–1995 ilmestyi [[Kotimaisten kielten tutkimuskeskus|Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen]] toimittama kolmiosainen ''[[Suomen kielen perussanakirja]]''. Vuonna 2005 julkaistiin sähköisessä muodossa ''[[Kielitoimiston sanakirja]]'', joka on ''Perussanakirjan'' laajennettu versio. ''Nykysuomen sanakirja'' on kuitenkin yhä ylivoimaisesti laajin suomen kielen sanakirja: siinä on yli 200 000 hakusanaa, kun painetussa ''Suomen kielen perussanakirjassa'' niitä on vain alle 100 000.
 
== Rakenne ==