Ero sivun ”Selim Töyrä” versioiden välillä

 

==Lestadiolaisuus==

Töyrän uskonnollinen luonne tuli selvästi esille hänen vanhuudenpäivillään, jolloin hän oli kirjeitse yhteydessä kotikylänsä vanhojen ystävien kanssa. Fredrik Muotka on päätellyt, että Töyrä oli "erikoinen kristillinen persoonallisuus, jonka uskonnollis-filosofisia mietelmiä on ns. tavallisen kristityn vaikea seurata". Töyrältä ostettiin alttaritauluja lukuisiin Amerikan kirkkoihin.<ref>Rönkkö s.178</ref>

 

Selim Töyrä maalasi Amerikassa alttaritaulun kotikylänsä rukoushuoneelle. Ylimuonion rauhanyhdistys lahjoitti taulumateriaalit ennen sotia Töyrälle ja sai vastineeksi vuonna 1937 maalatun taulun, joka saapui rullalle käärittynä ja purkuohjeiden kera Ylimuonioon 40- ja 50-luvun taitteessa. Töyrä kirjoitti, että aihe oli syntynyt hänen unestaan. Taulussa Jeesus on [[Jordan]]in rannalla.<ref>Rönkkö s.179</ref> Muoniossa on myös toinen Töyrän maalaama alttaritaulu ''"Blessing – Antakaa lasten tulla minun tyköni"''. Los Angelesin suomalainen seurakunta lahjoitti taulun Muonion rukoushuoneyhdistykselle ja nykyisin se on sijoitettu [[Muonion kirkko]]on. Rönkkö arvelee kirjassaan, että Töyrä saattaa ottaa kantaa 1800-luvun loppupuolen lestadiolaiskiistoihin teoksellaan, millä Töyrä tuntuu asettuneen Ies-Pietin lapsikasteajatuksen kannalle. Ies-Pieti oli kerran huomauttaunut:"Jeesus käskee kastamaan kaikki ihmiset – hän ei tee poikkeusta lapsiin nähden". Rönkkö näkee, että varsinkin tämän teoksen tyyli muistuttaa huomattavasti eräitä 1800-luvun alkupuoliskolla maalattuja suomalaisia alttaritauluja ja muita uskonnollisia kuvia. Taulussa on esitetty Jeesuksen kaksinainen luonne, niin ihmisenä kuin Jumalan poikana, kahtiajakautuneena hahmona. Kuvassa on lisäksi lapsia, opetuslapsia ja epäileviä, ehkä fariseuksia. Kerrotaan, että Selim Töyrä olisi ikuistanut myös oman äitinsä tähän maalaukseen. Rönkön mielestä molemmat Muonion maalaukset ovat todistuksia lähinnä lestadiolaisuuden kaltaisista näkemyksistä kirkastumisesta, Jeesuksen nimeen saarnattavasta uskosta ja vahvasta pelastususkosta syntien anteeksisaamisineen.<ref>Rönkkö s.180</ref>