'''Palturitupakka''' eli '''kessu''' (''Nicotiana rustica'') on [[koisokasvit|koisokasvien]] heimon [[tupakat|tupakoiden]] sukuun kuuluva kasvilaji. Palturitupakka oli [[intiaaniintiaanit|intiaanien]]en käyttämä [[tupakka]], jota he kutsuivat '''Mapachoksi'mapachoksi''. Se tuli ensimmäisenä tupakkalajeista [[Eurooppa]]an. Se oli aluksi käytetyin tupakkalaji ja [[mahorkka|mahorkan]] (vahvaa [[Venäjä|venäläistä]] tupakkaa) raaka-aine. Yhdessä kasvissa onkin 20 kertaa enemmän [[nikotiini]]a kuin yleisesti käytetyssä virginiantupakassa. Nykyään sitä kasvatetaan tupakan valmistusta varten lähinnä [[Aasia]]ssa ja etenkin Venäjällä. Se kasvaa myös viileässä [[ilmasto]]ssa ja sitä viljeltiinkin [[Suomi|Suomessa]] pula-aikana.
== Tuntomerkit ==
Palturitupakka kasvaa 1,2–1,8-[[metri]]seksimetriseksi, ja yhdestä [[kasvi]]sta saadaan noin 20 60–67 cm pitkää ja 38–46 cm leveää [[lehtiLehti (kasvitiede)|lehteä]], joiden väri vaihtelee keltaisesta vihreään. [[Kukat]] ovat kellanvihreitä tai valkoisia. Lehtien pinta on täynnä pieniä ja tahmeita karvoja. Yksi kasvi voi tuottaa jopa [[miljoona]] [[siemen]]tä.
