Ero sivun ”Luettelo jääkäreistä O” versioiden välillä

 

 

===Alfred Ohls===

({{Syntymä- ja kuolinaika|22|9|1896|[[Vöyri]]|||}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Mårten Ohls ja Beata Snickars. Ohls kävi kansakoulun ja Vaasan kauppakoulun vuosina 1919 - 1921. Hän työskenteli maanviljelijänä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoona 27]]:n pioneerikomppaniaan 25. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Schmardenin taistelu|Schmardenissa]]. Ohls astui Suomen armeijan palvelukseen aliupseeriksi ylennettynä Saksassa 11. helmikuuta 1918 ja saapui Suomeen (Vaasaan) 28. helmikuuta 1918 matkustettuaan muusta joukosta poiketen maitse Ruotsin kautta. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan 2. Jääkärirykmentin [[6. jääkäripataljoona]]n 2. komppaniaan. Hän osallistui sisällissodan taisteluihin Kalevankankaalla, missä hän haavoittui taistelussa 28. maaliskuuta 1918. Haavoittumisensa jälkeen hän oli hoidettavana Jyväskylän ja Imatran sairaaloissa. Haavoistaan toivuttuaan hänet vapautettiin palveluksesta invalidina syyskuussa 1918, jonka jälkeen hän työskenteli konttoristina Ab Vörå Lantmannabolagin palveluksessa Tervajoella 1. syyskuuta 1921 – 1. maaliskuuta 1922 välisen ajan ja Kauppaosakeyhtiö Pohjolan palveluksessa Kokkolassa 1. lokakuuta 1922 – 1. kesäkuuta 1923 välisen ajan. Myöhemmin hän toimi vuodesta 1924 alkaen maakauppiaana Vöyrissä. Ohls osallistui talvisotaan Vöyrin suojeluskunnan toimistossa. Hän omisti vuodesta 1939 alkaen elokuvateatterin Vöyrissä, jota hän piti vuoteen 1951 saakka. Lisäksi hän omisti samaan aikaan pienen ravintola-alan yrityksen Helsingissä. Myöhemmin hän toimi muun muassa kiinteistöalalla Vöyrissä ja osallistui aktiivisesti tutkimuksiin erityisesti Pohjanmaan jääkäreiden ja heidän omaistensa selville saamiseksi. '''Ylennykset''': Aliupseeri 11. helmikuuta 1918, Vääpeli keväällä 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Vapaudenmitali1lk.png|35px]] Vapaudenmitali 1. lk; [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.gif|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha_saksan_maailmansodan_kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.

 

 

===Axel Immanuel Oinas===

 

===Janne Oinonen===

===Ragnar Rafael Oivo===

===Urho Väinö Verner Ojamo===

===Antti Aamos Ojanlatva===

({{Syntymä- ja kuolinaika|31|3|1881|[[Pulkkila]]|26|1|1957}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat työmies Antti Ojanlatva ja Reeta Erkkilä. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1905-14 Lilja Sofia Kirstinän kanssa, joka kuoli vuonna 1914 ja avioitui toisen kerran vuonna 1935 Saimi Järvisen kanssa. Ojan latva kävi kiertokoulun ja työskenteli seppänä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoona 27]]:n 3. komppaniaan 9. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]], josta hänet siirrettiin sairauden tähden palvelukseen kykenemättömänä pataljoonan täydennysjoukkoon 14. toukokuuta 1917 ja laskettiin työlomalle Saksaan. Takaisin Suomeen hän palasi huhtikuun lopulla vuonna 1918 ja määrättiin Suomen valkoisen armeijan [[5. jääkärirykmentti|5. Jääkärirykmentin]] täydennyspataljoonan 1. komppaniaan, missä hän toimi varusmestarina. Sisällissodan jälkeen hänet siirrettiin 2. elokuuta 1918 alkaen 5. Jääkärirykmenttiin, josta muodostettiin myöhemmin ensin Kuopion jalkaväkirykmentti 4 ja sitten Tampereen rykmentti. Rykmentissä hän palveli aluksi 9. komppaniassa ja myöhemmin 3. pataljoonan esikunnassa käsityöläisten päällikkönä ja rykmentin varusvaraston hoitajana. Armeijasta hän erosi 27. kesäkuuta 1920 ja työskenteli sen jälkeen ylimääräisenä poliisikonstaapelina Viipurin poliisilaitoksessa 1. huhtikuuta - 1. syyskuuta 1921 välisen ajan, jonka jälkeen hän työskenteli työmiehenä. Vuonna 1934 hän siirtyi Helsingin kaupungin palvelukseen rakennuskonttorin varastolle. Myöhemmin Ojanlatva viljeli omistamaansa tilaa Pulkkilassa. Hänet haudattiin Pulkkilaan. '''Ylennykset''': Aliupseeri huhtikuussa 1918, Vääpeli kesällä 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Vapaudenmitali1lk.png|35px]] Vapaudenmitali 1. lk; [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.gif|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha_saksan_maailmansodan_kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.

 

===Aukusti Villehard Oksanen===

 

===Gustav Olander===

({{Syntymä- ja kuolinaika|21|1|1888|[[Luopioinen]]|16|9|1928}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat työmies Kaarle Kustaa Olander ja Amanda Matilda Patiala. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Katri Sakslundin kanssa. Olander kävi kaksi luokkaa kansakoulua ja työskenteli kivityömiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoona 27]]:n täydennysjoukkoon 15. heinäkuuta 1916, josta hänet siirrettiin 5. syyskuuta 1916 pataljoonan 2. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Olander astui Suomen armeijan palvelukseen aliupseeriksi ylennettynä Saksassa 7. helmikuuta 1918. Suomeen hän saapui 3. maaliskuuta 1918 aselastia seuranneen komennuskunnan mukana höyrylaiva [[S/S Virgo]]lla Vaasaan. Vaasasta hänet komennettiin aluksi 1. Jääkärirykmentin [[2. jääkäripataljoona]]n 3. komppaniaan, mistä hänet siirrettiin 11. maaliskuuta 1918 alkaen [[3. jääkäripataljoona]]n 2. komppaniaan. Hän osallistui sisällissodan taisteluihin Tampereella, Kämärällä ja Viipurissa. Olander siirrettiin sisällissodan jälkeen 19. kesäkuuta 1918 alkaen Suomen valkoiseen kaartiin, missä hän toimi aluksi I pataljoonan rehumestarina ja kuormaston vääpelinä, kunnes hänet määrättiin 1. elokuuta 1928 alkaen kaartin rehuvaraston hoitajaksi. Sotilaskoulutusta hän sai kuormastovääpeli- ja rehumestarikursseilla vuonna 1923. '''Ylennykset''': Aliupseeri 11. helmikuuta 1918, Varavääpeli 1. toukokuuta 1918, Vääpeli 14. huhtikuuta 1920. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|35px]] Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.gif|18px]] Jääkärimerkki.

 

 

 

===Johan Oskar Olin===

({{Syntymä- ja kuolinaika|23|2|1886|[[Isokyrö]]|24|10|1944}}) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat suutari Jaakko Lahti ja Liisa Kronfelt. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1911 Alina Lassilan kanssa. Olin työskenteli työmiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoona 27]]:n 3. komppaniaan 7. maaliskuuta 1916, josta hänet laskettiin sairauden takia siviilitöihin Saksaan 5. toukokuuta 1916 ja työskenteli eri puolilla Saksaa. Takaisin Suomeen hän palasi Suomeen joulukuussa vuonna 1918. Myöhemmin hän työskenteli työmiehenä ja myöhemmin maanviljelijänä Raippaluodossa.

 

 

===Martti Ollikka===

===Juho Heikki Ollila===

(käytti Saksassa peitenimeä '''Aronsson'''), ({{Syntymä- ja kuolinaika|4|3|1898|[[Merijärvi]]|11|4|1932}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat työmies Aaro Ollila ja Kaisa Kreeta Suomela. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1922 Eliina Pellisen kanssa, joka kuoli vuonna 1923. Ollila kävi kansakoulun ja työskenteli laivakokkina ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoona 27]]:n pioneerikomppaniaan 17. tammikuuta 1916, josta hänet laskettiin sairauden takia siviilitöihin Saksaan 15. toukokuuta 1916, mutta joutui Altonan työosastoon 7. maaliskuuta 1917, mutta laskettiin uudelleen siviilitöihin 9. elokuuta 1917. Takaisin Suomeen Ollila palasi joulukuussa vuonna 1918 ja astui Suomen armeijan palvelukseen 10. joulukuuta 1918 alikersantiksi ylennettynä. Hänet sijoitettiin Karjalan kaartin rykmentin 3. pataljoonan 3. komppaniaan, josta hän erosi jo 1. maaliskuuta 1919. Toistamiseen hän astui armeijan palvelukseen 7. joulukuuta 1920 ja nyt hänet sijoitettiin Rannikkotykistörykmentti 2:een, jossa hän palveli 15. helmikuuta 1922 saakka ja toistamiseen 1. lokakuuta - 31. lokakuuta 1923 välisen ajan. Rannikkotykistörykmentistä hän siirtyi Salmio rajavartiostoon 9. marraskuuta 1923 ja palveli 5. joulukuuta 1923 saakka. Myöhemmin hän teki satunnaisia töitä, kunnes kuoli keuhkotautiin 11. huhtikuuta 1932. '''Ylennykset''': Alikersantti 10. joulukuuta 1918, Kersantti 7. joulukuuta 1920, Vääpeli 1. marraskuuta 1921. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.gif|18px]] Jääkärimerkki.

({{Syntymä- ja kuolinaika|7|1|1893|[[Vöyri]]|6|9|1943}}) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Matts Ollus ja Maria Beata Bagg. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Aina Elisabet Miemoisin kanssa. Ollus kävi kansakoulun ja työskenteli maanviljelijänä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoona 27]]:n 4. komppaniaan 23. helmikuuta 1916. Hän osallistui taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Pataljoonan rintamalta paluun jälkeen Ollus lähetettiin Altonan työosastoon 28. maaliskuuta 1917, josta hänet laskettiin edelleen siviilitöihin Saksaan 4. elokuuta 1917. Takaisin Suomeen Ollus palasi sisällissodan jälkeen syyskuussa 1918 ja työskenteli sen jälkeen maanviljelijänä Vöyrissä ja toimi samalla vuosina 1918 – 1919 kouluttajana Vöyrin suojeluskunnassa. Hän vietti muutaman vuode 20-luvulla siirtolaisena Kanadassa, josta hän palasi Suomeen vuonna 1925. Vöyristä hän muutti vuonna 1935 Vaasaan. Hänet haudattiin Vaasaan. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.gif|18px]] Jääkärimerkki.

 

 

===Aarne Ilmari Onnela===

===Juho Oskari Oravasaari===

({{Syntymä- ja kuolinaika|19|12|1897|[[Veteli]]}}) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat torppari Matti Leanteri Oravasaari ja Maria Savola. Oravasaari työskenteli työmiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoona 27]]:n 2. komppaniaan 25. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]], josta hänet lähetettiin 10. helmikuuta 1917 Altonan työkeskukseen, mistä hänet laskettiin edelleen siviilitöihin Saksaan 18. elokuuta 1917. Hänen myöhemmistä vaiheista ei ole tietoja saatavilla.