Ero sivun ”Ikonografia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
wl kh
p t
Rivi 3:
[[Ikonologia]] eli [[Tulkinta|tulkitseva]] ikonografia perustuu ikonografisen [[analyysi]]n tuloksiin ja pyrkii tulkitsemaan aiheen sisäistä merkitystä ja [[sisältö]]ä, [[kuva]]n välittämää [[maailmankatsomus]]ta. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki | Nimeke = Taiteen sanakirja | Vuosi = 2000 | Sivu = 151-152 | Julkaisija = Otava }}</ref>
 
Alunperin sanalla ''Iconographia'' otsikoitiin [[Antologia|kuva-antologioita]], joihin oli koottu samanaiheisia kuvia (esimerkiksi [[Muotokuva|muotokuvia]] tietystä henkilöstä). Ikonografia tuli opiksi kuva-aiheista 1800-luvun alussa [[Kristillinen|kristillisten]] kuva-aiheiden tutkimusten myötä. Ikonografista tutkimusmenetelmää on sovellettu muun muassa taiteen, [[arkeologia]]n, [[historia]]n ja [[teologia]]n erikoistutkimuksiin. Sen pääasoveltajaksi tuli kuitenkin taidehistoria, jossa se alkoi voittaa alaa riittämättömäksi koetulta tyylihistorialliselta tutkimukselta. <ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Taiteen Pikkujättiläinen | Vuosi = 1991| Sivu = 228 | Julkaisija = WSOY }}</ref> 1900-luvun alussa Saksassa taidehistorioitsijat [[Aby Warburg]] (1866–1929) ja hänen seuraajansa [[Fritz Saxl]] (1890–1948) sekä [[Erwin Panofsky]] (1892–1968) laativat yksityiskohtaisen käytönnönkäytännön kuvien aiheiden tunnistamiseen ja luokitteluun, jotta ikonografiaa voitaisiin käyttää keinona ymmärtää merkitystä. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = W. Eugene Kleinbauer ja Thomas P. Slavens | Nimeke = Research Guide to the History of Western Art | Vuosi = 1982 | Luku = | Sivu = 60-72 | Selite = Sources of information in the humanities, no. 2 | Julkaisupaikka = Chicago | Julkaisija = American Library Association | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 7.5.2009 | Kieli = }}</ref>
== Muodon vastakohta ==