Ero sivun ”Puola-Liettua” versioiden välillä

'''Puola-Liettua''', varsinaisesti kirjakielisesti ''Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta'' ({{k-pl|Królestwo Polskie i Wielkie Księstwo Litewskie}}, liettuaksi ''{{k-lt|Lenkijos Karalystė ir Lietuvos Didžioji Kunigaikštystė''}}), oli [[Puola]]n ja [[Liettua]]n vuosina 1569–1795 muodostama [[valtioliitto]].<ref>[http://www.guardian.co.uk/world/2004/apr/16/eu.poland Poland factfile] Guardian</ref>

Varsinainen valtioliitto muodostettiin [[Puolan kuningaskunta (1385)|Puolan kuningaskunnasta]] ja [[Liettuan suuriruhtinaskunta|Liettuan suuriruhtinaskunnasta]] Lublinin sopimuksella 1. heinäkuuta 1569. Valtioliiton synty oli [[Sigismund II|Sigismund II:n]], [[Jagellon dynastia]]n viimeisen kuninkaan, suuri saavutus. Hänen kuoltuaan 1572 maa oli kolme vuotta ilman valtionpäämiestä. Silloin syntyi valtiomuoto, jota kutsutaan '''ensimmäiseksi tasavallaksi''' tai aatelistasavallaksi (''Rzeczpospolita'', ''Žečpospolita''). [[Aateli]]sto sai valita kuninkaan äänestämällä. Tämä vaaleilla valittu monarkki hoiti sekä [[Puolan kuningas|Puolan kuninkaan]] että Liettuan suuriruhtinaan tehtävät. Tasavallalle valittiin myös yhteinen edustajisto sekä senaatti. Puola-Liettuassa Liettua onnistui säilyttämään oman lakinsa, hallinnon, budjetin ja armeijan.<ref>[http://www.zum.de/whkmla/region/eceurope/lithuania15691795.html Lithuania 1569-1795] WHKMLA</ref> Tosin vähitellen vallan painopiste siirtyi yhä enemmän Puolaan.

Valtioliitosta on käytetty myös termiä '''Molempain kansain tasavalta''' ({{k-pl|Rzeczpospolita Obojga Narodów}}), joka kuitenkin on nimityksenä syntynyt vasta 1900-luvun historiankirjoituksen yhteydessä.{{lähde}} [[Tasavalta]]na [[monarkia|monarkioita]] pidettiin siksi, että [[Szlachta|maalaisaatelin]] edustavuuden valtiopäivillä katsottiin olleen edustavahuomattava, mitä vahvisti muodostunut ''liberunliberum veto'' eli minkäkenen tahansa yksittäisen valtiopäivämiehen [[veto-oikeus]] käsiteltävän esityksen hyväksymiseen.

{{Puolan valtiohistoria}}