Ero sivun ”Edvard Isto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 10:
Berliinissä Isto maalasi tunnetuimman teoksensa, ''Hyökkäyksen'', jossa kuvataan Venäjän kaksipäinen kotka ahdistamassa [[Suomi-neito]]a. Maalaus valmistui [[1899]] eli samana vuonna, jolloin tsaari [[Nikolai II]] antoi [[Helmikuun manifesti]]na tunnetun julistuksensa.<ref>Rönkkö, 1990, s.41</ref> Kesäksi Isto matkusti Helsinkiin. Siellä hän esitteli tauluaan [[Kaivopuisto]]ssa sijainneessa huvilassa. On myös mahdollista, että taulu viimeisteltiin vasta Helsingissä. Taulun nimeä, ''Hyökkäys'', ehdotti Iston ystävän Benjamin Ajon vaimo Emmi.<ref>Rönkkö, 1990, s.44-46</ref> ''Hyökkäys'' levisi painokuvina kaikkialle Suomeen. Kuvia teetettiin Iston toimesta sekä Suomessa että Saksassa tuhansia kappaleita.<ref>Rönkkö, 1990, s.112-115</ref>
Isto matkusti 1899 takaisin Berliiniin ja vietti siellä vielä pari vuotta. Kesällä 1901 hän palasi Suomeen ja Alatorniolle. Alatorniolla hän asui kirkkoherra [[Johannes Granö]]n vieraana Parasniemen pappilassa.<ref>Rönkkö, 1990, s.157-159</ref> Kotimaassaan Isto ryhtyi maalaamaan lähinnä [[Tornio]]n, [[Kemi]]n ja Oulun kaupunkien silmäätekevien muotokuvia. Hän maalasi muotokuvia muun muassa kirkkoherra Granöstä, [[Oulun lyseo]]n rehtorista [[Mauno
Kirkkoherra Granö lähti keväällä 1902 papiksi [[Siperia]]an, jonne suomalaisia oli [[Ensimmäinen sortokausi|ensimmäisen sortokauden]] aikana karkotettu. Granö pyysi myös Istoa Siperiaan. Matka toteutui vasta kesällä 1905, kun Isto yhdessä Johannes Granön poikien [[J. G. Granö|Johannes Gabriel Granön]] ja Paavo Granön kanssa matkusti pastorin asuinpaikkaan Helsinki-nimiseen kylään Siperiassa. Isto sairastui Siperian matkallaan lavantautiin. Syksyllä 1905 hän palasi Suomeen ja pian paluunsa jälkeen kuoli keuhkokuumeeseen alle 40-vuotiaana.<ref>Rönkkö, 1990, s.243-246</ref>
| |||