Ero sivun ”Pesäjuuri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p taksoboksiuudistus
järjestelyä, sisällön laajennusta, lähteet
Rivi 12:
| lahko =[[Asparagales]]
| heimo =[[Kämmekkäkasvit]] ''Orchidaceae''
| suku=''[[NeottiaPesäjuuret]] ''Neottia''
| laji =''nidus-avis''
| kaksiosainen= Neottia nidus-avis
Rivi 18:
| commons =Neottia nidus-avis
}}
'''Pesäjuuri''' (''Neottia nidus-avis'') on eurooppalainen, [[lehtivihreä|lehtivihreätön]] [[kämmekkäkasvit|kämmekkälaji]]. Suomessa sitä tavataan harvinaisena maan eteläosista. Manner-Suomessa pesäjuuri on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella.<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi#a1 Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit] Viitattu 25.5.2009.</ref> Vanhassa kirjallisuudessa lajin suomalaiseksi nimeksi mainitaan usein '''linnunpesäjuuri'''.
'''Pesäjuuri''' (''Neottia nidus-avis'') on [[Suomi|Suomessa]] luonnonvaraisena esiintyvä [[kämmekkäkasvit|kämmekkälaji]].
 
== Ulkonäkö ja koko ==
Vanhassa kirjallisuudessa lajin suomalaiseksi nimeksi mainitaan usein '''linnunpesäjuuri'''.
[[Kuva:Neottia nidus-avis flowers.jpg|220px|thumb|left|Lähikuva kukista]] Pesäjuuri on lehtivihreätön, väritykseltään yleensä vaaleanruskea tai kellertävä, joskus jopa lähes valkoinen. 10–30 senttimetrin korkuista tanakkaa vartta ympäröivät suomumaiset lehdet. Varren päässä olevassa tiiviissä kukinnossa on usein yli 10 ruskehtavaa kukkaa. Kukka on noin sentin levyinen ja kannukseton. Kukan tyvi on maljamainen ja kärki kaksiliuskainen. Pesäjuuri kukkii kesä-heinäkuussa.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 497.</ref> Kukat tuosuvat melko voimakkaalle, makean ummehtuneelle. Kukinta on kuitenkin hyvin epäsäännöllistä, ja laji voi kukkia maansisäisenäkin.<ref name="KÄMMEKÄT">Kämmekät, Suomen orkideat 1987, s. 42.</ref>
 
Kasvi on saanut nimensä (sekä suomalaisen että tieteellisen) maan alla kasvavasta maavarresta, jota ympäröi tiuha juurivyyhtiversojuuristo, jonka voi kuvitella muistuttavan linnun pesää.<ref name="DVF">[http://linnaeus.nrm.se/flora/mono/orchida/neott/neotnid.html Den virtuella floran (ruots.)] Viitattu 25.5.2009.</ref> Kasvin kukittua maavarsisto kuolee, mutta osa juurista voi jatkaa kasvin elämää muodostamalla kärkiinsä itusilmuja.<ref name="KÄMMEKÄT"/>
== Levinneisyys ==
 
Koska pesäjuuri ei [[yhteyttäminen|yhteytä]], se elää täysin juurisienensä (''Rhizoctonia neottiae'') avulla saamastaan ravinnosta. Epävarmaa on, hyötyykö juurisieni tästä suhteesta vai onko pesäjuuri vain sienensä [[loiset|loinen]].<ref name="KÄMMEKÄT"/> Kasvi kasvaa aina puiden läheisyydessä, ja ilmeisesti sen juurisieni elää symbioosissa puiden juurien kanssa.
Suomessa pesäjuuri on eteläinen laji. Kasviin törmää useimmin [[Ahvenanmaa|Ahvenanmaalla]], mutta sitä löytyy myös mm. useista paikoista [[Uusimaa|Uudeltamaalta]] ja jopa [[Saimaa|Saimaalta]] asti kaakossa.
 
== Levinneisyys ==
Maailmanlaajuisesti ajatellen pesäjuuri on lähinnä [[Eurooppa|eurooppalainen]] laji, mutta sitä tavataan myös [[Kaukasus|Kaukasuksen]] alueelta. SitäLajia löytyytavataan melko yleisenä erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan lehdoista. Itään päin lajia tavataan pitkälle [[Venäjä|Venäjälle]]. Pohjoisessa lajin esiintymisalue ulottuu Norjan, Ruotsin ja Suomen keskiosiin. Kauko-idässä esiintyy lajin muunnos ''N. nidus-avis'' var. ''manshurica''.<ref name="DVF"/>
 
Suomessa pesäjuuri on eteläinen laji. Kasviin törmää useimmin [[Ahvenanmaa|Ahvenanmaalla]], mutta sitä löytyy myös mm. useista paikoista Varsinais-Suomesta ja [[Uusimaa|Uudeltamaalta]]. Esiintymisalueen pohjoisraja kulkee Pohjois-Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjoisin tunnettu pesäjuuren kasvupaikka Suomessa on [[Kuopio]]sta, josta laji lienee kuitenkin hävinnyt.<ref name="KÄMMEKÄT1">Kämmekät, Suomen orkideat 1987, s. 44.</ref><ref>Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 42.</ref>
== Kasvupaikat ==
 
== Elinympäristö ==
Kasvi kasvaa aina puiden läheisyydessä, ja ilmeisesti sen juurisieni elää symbioosissa puiden juurien kanssa. Metsän puulajilla ei ole suurta merkitystä, vaan lajia voi löytä niin rehevistä havumetsistä kuin lehdoistakin. Kasvi on kalkinsuosija.
Suomessa pesäjuurta tavataan multavissa ja ravinteisissa lehdoissa, lehtokorvissa ja lehtomaisissa metsissä, joihin kiertyy runsaasti kariketta. Etelämpänä Euroopassa sitä tavataan tyypillisesti hämärissä pyökkimetsissä, jossa se on usein ainoa kesällä kukkiva kasvi. Kasvi on kalkinsuosija.<ref name="RETKEILYKASVIO"/><ref name="KÄMMEKÄT1"/>
 
== KuvausLähteet ==
* [http://linnaeus.nrm.se/flora/mono/orchida/neott/neotnid.html Den Virtuellavirtuella Floranfloran: ''Neottia nidus-avis'']
* ''Kuopion katoava kasvimaailma''. Toim. Renvall, Pertti, Fagerstén, Reino, Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopion luonnontieteellinen museo, Lievestuore 2002.
* ''Kämmekät, Suomen orkideat''. Toim. Korhonen, Mauri & Vuokko, Seppo. Forssan kustannus Oy, Forssa 1987.
* ''Retkeilykasvio''. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
 
=== Viitteet ===
[[Kuva:Neottia nidus-avis flowers.jpg|220px|thumb|left|Lähikuva kukista]]Koko kasvi on yleensä väritykseltään vaaleanruskea, joskin kellertäviä ja jopa valkoisia yksilöitä tunnetaan. 10–30 senttimetrin korkuista vartta ympäröivät suomumaiset lehdet. Varren päässä olevassa tiiviissä kukinnossa on usein yli 10 kukkaa. Kukka on noin sentin levyinen.
<references/>
 
Kasvi on saanut nimensä (sekä suomalaisen että tieteellisen) maan alla kasvavasta maavarresta, jota ympäröi tiuha juurivyyhti, jonka voi kuvitella muistuttavan linnun pesää. Kasvin kukittua maavarsisto kuolee, mutta osa juurista voi jatkaa kasvin elämää muodostamalla kärkiinsä itusilmuja.
 
== Lähteet ==
*[http://linnaeus.nrm.se/flora/mono/orchida/neott/neotnid.html Den Virtuella Floran: ''Neottia nidus-avis'']
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.luomus.fi/kasviatlas/vascatlas2008_maps.php?taxon=43739&size=1&atlas=2 Kasviatlas 2008: Pesäjuuren levinneisyys Suomessa]
*[https://www-hotel1.it.helsinki.fi/~ekuva/virtuaalikasvio/plant.php?id=930 Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Pesäjuuri (''Neottia nidus-avis'')]